Monivammaisen lapsen apuvälineet arjessa selviytymiseen

Abstract

Monivammaisten asiakkaiden kanssa työskentely on yleistä kuntoutuksen alalla. Näiden henkilöiden apuvälineen tarpeeseen ja sopivuuteen vaikuttavat paitsi päivittäinen toimintakyky ja sen ylläpitäminen, myös useat päällekkäiset sairaudet liitännäisoireineen. Kun suuria apuvälineitä tarvitaan useita, saattaa apuvälineiden valintaan vaikuttaa merkittävästi myös välineiden ja asunnon koko.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin monivammaisen lapsen apuvälineitä mittaamalla perheen tyytyväisyys apuvälineisiin QUEST 2.0 mittarilla. Mittaustulokset analysoitiin QUEST 2.0 ohjeiden mukaan. Analyysin pohjalta pohdittiin vaihtoehtoja olemassa oleville välineille.

Tietopohjana käytettiin ohjeita ja tutkimustietoa apuvälinemittareista ja niiden käytöstä. Lapsen ollessa alaikäinen, perheen nimi, asuinpaikka ja ne tiedot lapsen sairauksista jotka eivät suoraan vaikuta apuvälineen valintaan, on jätetty pois perheen anonymiteetin suojaamiseksi.

QUEST 2.0 mittarin tulokset olivat tämän perheen kohdalla hyvinkin positiiviset. Arviointiasteikolla yhdestä viiteen apuvälineosion huonoin arvosana oli 3,88 arvosanan 4 merkitessä tyytyväistä. Osa apuvälineistä osoittautuivat olevan perheen omia hankintoja, joten näiden laitteiden osalta apuvälinepalvelu prosessi ei toteudu. QUEST 2.0 mittarin palvelua arvioiva osio oli siten hylättävä liian vähäisen datan vuoksi.

Apuvälinelainaamosta lainattuihin välineisiin tehtiin ehdotukset vaihtoehdoiksi nykyisille välineille mittarin antaman tietoon perustuen. Jatkossa lapsen kasvaessa perheen apuvälineiden tarve tulee muuttumaan jatkuvasti. Kun suuria laitteita tulee kotiin lisää, voidaan mahdollisesti pohtia välineiden yhdistelmiä. Tulevaisuudessa tämä perhe tulee tarvitsemaan varmasti ainakin nostolaitetta ja autoilun apuvälineitä.

Working with clients who has multiple disabilities is common in the field of rehabilitation. The need and suitability of the assistive device for these individuals are not only influenced by the daily ability of activity and its maintenance, but also with multiple overlapping diseases with associated symptoms. When a number of assistive devices are needed, the choice of aids may also be significantly affected by the size of the equipment and the size of the apartment.

This bachelor thesis studies the devices of a multiple disable child by measuring the satisfaction of the family with the QUEST 2.0 meter. The measurement results were analyzed according to QUEST 2.0 guidelines. Based on the analysis, alternatives to existing tools were considered.

The knowledge base of this work consist instructions and research data on outcome measurement and their use. Because a child is under age, the family’s name, place of residence and parts of the child's illness that do not directly influence the choice of aids are omitted to protect the anonymity of the family.

The results of the QUEST 2.0 meter were very positive for this family. On the estimation scale of one to five, the worst grade was 3.87, when grade 4 means satisfaction. Some of the devices proved to be family’s purchases, so for these devices, the assistive devices service process did not come true. The QUEST 2.0 component of the service had to be rejected due to too little data.

Proposals for alternatives to existing instruments based on the information provided by the outcome measure. In the future, as the child grows, the need for family’s aids will change constantly. When the family starts to need more large devices, it may be possible to think about combinations of tools. In the future, this family will certainly need to have at least a lifting device and aids for transporting child in a car.