Työhönvalmennusta maaseudun malliin. : Palvelumuotoilulla kohdennettua työhönvalmennusta maaseudun työttömille nuorille.
Tupasela, Reetta (2018)
Tupasela, Reetta
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019221
Tiivistelmä
Nuorisotyöttömyys on koko maan mittakaavassa merkittävä ongelma. Tilanteeseen pyritään vaikuttamaan aktiivisella työllisyyspolitiikalla, kuten vuonna 2015 voimaan astuneella nuorisotakuulla ja vuoden 2018 alussa käyttöön otetulla aktiivimallilla. Samalla työllisyyspalvelut kuitenkin ajautuvat yhä enenevässä määrin kaupunkeihin ja verkon varaan. Maaseudulla palvelut harvenevat ja välimatkat muodostuvat pitkiksi. Pitkien välimatkojen lisäksi myös muut ominaispiirteet leimaavat maaseudun työmarkkinoita. Tästä syystä maaseudun nuoret ovat eriarvoisessa asemassa työmarkkinoilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda maaseudun työttömien nuorten tarpeeseen vastaava työhönvalmennuksen toimintamalli. Kehittämismenetelmänä oli palvelumuotoilu. Kehittämistehtävän osatavoitteena oli kartoittaa alueen olemassa olevat työllisyyspalvelut ja nuorten omat näkemykset työttömyyden syistä ja tukipalveluiden tarpeesta. Kehittämistehtävä toteutettiin Ampun 4H-yhdistyksen toiminta-alueen maaseutualueille Orimattilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä ja Pukkilassa. Opinnäytetyön tilaaja Ampun 4H-yhdistys ry on halunnut luoda tukipalveluita sinne, missä niitä vähiten on eli maaseutualueille. Opinnäytetyö on osa Ampun 4H-yhdistyksen hallinnoimaa ESR-rahoitteista Tieni Työhön -hanketta
Nuorten omat toiveet alueen välityömarkkinoiden kehittämisestä saatiin kuuluviin teemahaastatteluilla. Viisi haastatteluun osallistunutta jatkoi haastattelusta työhönvalmennusmallin pilotointiin ja he ovat kertoneet omat tarinansa työhönvalmennuksen toteutuksesta tässä opinnäytetyössä. Työn teoriaosuudessa tehdään pieni katsaus maaseudun työmarkkinaympäristöön ja Suomen työllisyyspolitiikkaan sekä nuorisotyöttömyyteen, tutkimusmenetelmien teoriaa unohtamatta.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan todeta, että maaseudulla työllistymisen tukipalveluiden tarve on ilmeinen. Nuorten luokse rantautuva ja nuorten henkilökohtaiset tarpeet huomioiva työhönvalmennus on sekä nuorten toiveiden mukaista, että pystyy merkittävästi edesauttamaan työllistymistä. Positiivinen työhönvalmennuksen toimintakokeilu kannustaa työn tilaajaa jatkamaan työtä maaseudun nuorten työllistymisen edistämiseksi. Luotu työhönvalmennuksen toimintamalli jää elämään työn toimeksiantajan toimintoihin. Tulevaisuudessa hankerahoituksia haetaan kohdennetusti maaseudun työllisyyden parantamiseksi. Opinnäytetyössä huomattiin, että maaseudulla tukipalveluita eivät kaipaa ainoastaan työttömät nuoret, vaan myös maaseudun työnantajat. Tuo on seuraava haaste, johon toimeksiantaja tarttuu ja joka kannattaisi huomioida kattavammin työllisyyspolitiikan kentällä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda maaseudun työttömien nuorten tarpeeseen vastaava työhönvalmennuksen toimintamalli. Kehittämismenetelmänä oli palvelumuotoilu. Kehittämistehtävän osatavoitteena oli kartoittaa alueen olemassa olevat työllisyyspalvelut ja nuorten omat näkemykset työttömyyden syistä ja tukipalveluiden tarpeesta. Kehittämistehtävä toteutettiin Ampun 4H-yhdistyksen toiminta-alueen maaseutualueille Orimattilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä ja Pukkilassa. Opinnäytetyön tilaaja Ampun 4H-yhdistys ry on halunnut luoda tukipalveluita sinne, missä niitä vähiten on eli maaseutualueille. Opinnäytetyö on osa Ampun 4H-yhdistyksen hallinnoimaa ESR-rahoitteista Tieni Työhön -hanketta
Nuorten omat toiveet alueen välityömarkkinoiden kehittämisestä saatiin kuuluviin teemahaastatteluilla. Viisi haastatteluun osallistunutta jatkoi haastattelusta työhönvalmennusmallin pilotointiin ja he ovat kertoneet omat tarinansa työhönvalmennuksen toteutuksesta tässä opinnäytetyössä. Työn teoriaosuudessa tehdään pieni katsaus maaseudun työmarkkinaympäristöön ja Suomen työllisyyspolitiikkaan sekä nuorisotyöttömyyteen, tutkimusmenetelmien teoriaa unohtamatta.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan todeta, että maaseudulla työllistymisen tukipalveluiden tarve on ilmeinen. Nuorten luokse rantautuva ja nuorten henkilökohtaiset tarpeet huomioiva työhönvalmennus on sekä nuorten toiveiden mukaista, että pystyy merkittävästi edesauttamaan työllistymistä. Positiivinen työhönvalmennuksen toimintakokeilu kannustaa työn tilaajaa jatkamaan työtä maaseudun nuorten työllistymisen edistämiseksi. Luotu työhönvalmennuksen toimintamalli jää elämään työn toimeksiantajan toimintoihin. Tulevaisuudessa hankerahoituksia haetaan kohdennetusti maaseudun työllisyyden parantamiseksi. Opinnäytetyössä huomattiin, että maaseudulla tukipalveluita eivät kaipaa ainoastaan työttömät nuoret, vaan myös maaseudun työnantajat. Tuo on seuraava haaste, johon toimeksiantaja tarttuu ja joka kannattaisi huomioida kattavammin työllisyyspolitiikan kentällä.