Maksimaalisen hapenottokyvyn, matala-asteisen tulehduksen, insuliiniresistenssin ja kehonkoostumuksen suhde ortostaattisen testin syke-, verenpaine- ja kehon huojuntavasteisiin ylipainoisilla tutkittavilla
Villikka, Tomas (2018)
Villikka, Tomas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217832
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää maksimaalisen hapenottokyvyn, matala-asteisen tulehduksen, insuliiniresistenssin ja kehonkoostumuksen suhdetta ortostaattisen testin syke-, verenpaine- ja kehon huojuntavasteisiin ylipainoisilla naisilla ja miehillä. Tarkoituksena oli selvittää edellä esitettyjen muuttujien suhdetta toisiinsa ja löytää näiden välisiä syy-seuraus-suhteita. Työ toteutettiin poikkileikkausmenetelmänä, Helsingin yliopiston Liikunta-lääketieteen yksikössä ja Helsingin Urheilulääkäriasemalla tehdyistä tutkimusdatasta. Huo-juntadatan käsitellyssä käytettiin Matlab-ohjelmistoa ja tilastollisissa analyyseissä IBM:n SPSS-tilasto-ohjelmaa. Saatuja tuloksia vertailtiin teoriaosuudessa esitettyihin aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Keskeisimmät tulokset tutkimuksesta liittyvät kehon huojunnan kiihtyvyyden ja matala-asteisen tulehduksen väliseen suhteeseen. Matlab-ohjelmistolla pystyttiin laskemaan huo-junnan kiihtyvyyksiä eri aikaintervalleissa. Tulokset osoittavat, että suurentunut kehon ma-tala-asteinen tulehdus herkän C-reaktiivisen proteiinin (hs-CRP) perusteella määriteltynä olisi yhteydessä suurempaan kehon huojunnan kiihtyvyyteen, verrattuna heihin, joilla hs-CRP-arvot olivat normaalit. Insuliiniresistenssin (HOMA-IR) vaikutus autonomiseen her-mostoon on osoitettu aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkittavilla, joilla HOMA-IR-arvo oli yli viitearvojen, oli myös suurempi (p<,001) painoindeksi verrattuna heihin, joilla HOMA-IR-arvo oli normaali. Kausaalisuhdetta ei voida päätellä esitettyjen tulosten perusteella, mutta selvä yhteys on olemassa.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksia suunnitellessa. Alustavat tulokset huojunnan kiihtyvyyden ja matala-asteisen tulehduksen yhteydestä antavat viitteitä siitä, että kyseistä metodia voitaisiin käyttää arvioitaessa tutkittavien hermolihasjärjestelmän ja autonomisen hermoston yhteistoimintaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että ylipainoisten tutkittavien eri muuttujien välisten suhteiden arvioiminen on haastavaa, mutta kuitenkin on välttämätöntä kerätä useampaa muuttujaa mahdollisimman tarkkojen syy-seuraus-suhteiden päättelemiseksi.
Keskeisimmät tulokset tutkimuksesta liittyvät kehon huojunnan kiihtyvyyden ja matala-asteisen tulehduksen väliseen suhteeseen. Matlab-ohjelmistolla pystyttiin laskemaan huo-junnan kiihtyvyyksiä eri aikaintervalleissa. Tulokset osoittavat, että suurentunut kehon ma-tala-asteinen tulehdus herkän C-reaktiivisen proteiinin (hs-CRP) perusteella määriteltynä olisi yhteydessä suurempaan kehon huojunnan kiihtyvyyteen, verrattuna heihin, joilla hs-CRP-arvot olivat normaalit. Insuliiniresistenssin (HOMA-IR) vaikutus autonomiseen her-mostoon on osoitettu aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkittavilla, joilla HOMA-IR-arvo oli yli viitearvojen, oli myös suurempi (p<,001) painoindeksi verrattuna heihin, joilla HOMA-IR-arvo oli normaali. Kausaalisuhdetta ei voida päätellä esitettyjen tulosten perusteella, mutta selvä yhteys on olemassa.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksia suunnitellessa. Alustavat tulokset huojunnan kiihtyvyyden ja matala-asteisen tulehduksen yhteydestä antavat viitteitä siitä, että kyseistä metodia voitaisiin käyttää arvioitaessa tutkittavien hermolihasjärjestelmän ja autonomisen hermoston yhteistoimintaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että ylipainoisten tutkittavien eri muuttujien välisten suhteiden arvioiminen on haastavaa, mutta kuitenkin on välttämätöntä kerätä useampaa muuttujaa mahdollisimman tarkkojen syy-seuraus-suhteiden päättelemiseksi.