Äitien fyysisen kuntoutumisen tukeminen synnytyksen jälkeen : Kysely Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille

Abstract

Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat kuuluvat ammattiryhmään, joka kohtaa raskaana olevat ja synnyttäneet naiset. Terveydenhoitajat tukevat sekä äitiä, lasta että koko perhettä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kentällä toimivien fysioterapeuttien keskuudesta on noussut toive fysioterapeuttien ja terveydenhoitajien välisen yhteistyön kehittämisestä. Yhteistyön myötä molempien osapuolten ammattitaitoa voitaisiin hyödyntää äitien fyysisen kuntoutumisen tukemisessa synnytyksen jälkeen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla, miten terveydenhoitajien kokemusten mukaan Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa huomioidaan äidin fyysistä kuntoutumista synnytyksen jälkeen. Fyysisen kuntoutumisen osalta opinnäytetyö keskittyi keskivartalon ja lantionpohjan alueeseen. Työelämän yhteistyökumppaneina toimivat Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvolat sekä Suomen Äitiysfysioterapeutit ry.

Kysely sisälsi väittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin sähköisesti Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloiden 113 terveydenhoitajalle ja vastausprosentti oli 23 %. Väittämät analysoitiin määrällisen tutkimuksen periaatteiden mukaan käyttämällä SPSS-ohjelmaa. Avointen kysymysten analysoinnissa noudatettiin laadullisen tutkimuksen aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita.

Tulosten perusteella vaikuttaa, että terveydenhoitajilla on aikaa huomioida äidin fyysistä kuntoutumista, ja varsinkin yli 10 vuotta terveydenhoitajana toimineet kokevat ajan riittävän. Lähes kaikki vastanneista terveydenhoitajista kysyvät äideiltä suoraan, onko heillä huolia fyysiseen palautumiseen liittyen. Puolet vastaajista kysyy suoraan virtsankarkailusta, alle puolet paineen tunteesta emättimessä ja neljäsosa ulosteen karkailusta. Hieman yli puolet vastaajista olettaa, että äiti tuo itse esille, jos hänellä on huolia fyysiseen palautumiseen liittyen. Sosiaali- ja terveysalan lisäkoulutusta omaavilla terveydenhoitajilla tämä olettamus ei ole niin vahva. Yli kolme neljäsosaa vastaajista kokee tietävänsä, milloin äiti on syytä ohjata fysioterapiaan. Samoin yli kolme neljäsosaa kaipaa fyysiseen palautumiseen liittyviä lisäkoulutuksia ja -työkaluja. Varsinkin alle 6 vuotta äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä olleet kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta sekä tietoa fysioterapian mahdollisuuksista äidin tukemisessa.

Public health nurses in maternity clinics are occupational professionals who encounter all pregnant mothers and those who have already given birth. It is unclear for physiotherapists how the public health nurses guide, give information and take into consideration the physical rehabilitation of the mothers postpartum.

The purpose of this thesis was to find out how physical rehabilitation of mothers who have given birth was taken into consideration in the maternity clinics in the city of Espoo. The physical rehabilitation part of the thesis focused on midriff and pelvic floor areas.

Electronical survey was sent to 113 public health nurses who work in maternity clinics in the city of Espoo, 26 of the public health nurses participated and answered the survey. Because the total response rate is 23% it needs to be taken into consideration as a diminishing factor. The survey had closed and open-ended questions. SPSS program was used as an analysis method on the multiple-choice questions and content analysis for the open-ended questions.

The results show that the public health nurses have time to pay attention to the mothers’ physical rehabilitation, especially those who have worked as a public nurse for over ten years felt that they have enough time to focus on the physical rehabilitation. Almost all the respondents asked the mother if they had any concerns regarding physical rehabilitation. Half of the respondents asked about urinary incontinence, less than a half asked about pressure in vagina and only one in four asked about stool incontinence. A bit over a half of the respondents assume that the mother will bring up any concerns they have regarding physical rehabilitation, those of the respondents whom have had further training do not assume this. More than three out of four respondents feel that they know when the mother should be guided to see a physiotherapist. More than three out of four public health nurses feel like they need more training and tools regarding physical rehabilitation, especially those who have less than six years of work experience need further training on the subject. It would be crucial to create a check list that maps out the risks of physical rehabilitation of the mothers for the public health nurses. It would be good to target trainings regarding the possibilities of physical therapy in mothers’ rehabilitation for those public health nurses who do not have a lot of working life experience.