Estetiikasta anarkismiin : Syitä kohopainon suosioon digitalisaation aikakaudella
Juva, Ida (2018)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919144
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kohopaino ja sen suosio digitalisaation aikakaudella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä kohopainossa kiehtoo ja mitä syitä kiinnostuksen takana on. Työ esittelee myös kohopainoprosessin eri vaiheet ja miten latominen ja painaminen tapahtuvat.
Erilaiset käsityönä tehdyt artesaanituotteet kiinnostavat massatuotantoon kyllästyneitä kuluttajia yhä enemmän. Laadukkuutta arvostetaan, ja uniikkius on haluttu lisäarvo. Monet ovat löytäneet kohopainosta tavan ilmaista itseään siinä missä joillekin graafisille suunnittelijoille se on paras työkalu. Jotkut kohopainon parissa työskentelevistä haluavat ylläpitää vanhoja traditioita, kun taas toisten lähtökohtana on vastata nykyajan tarpeisiin ja kehittää uusia tekniikoita sekoittaen vanhaa ja uutta.
Työn tärkeimmät lähteet ovat kolme haastattelua, jotka toteututettiin maaliskuussa 2018. Haastateltavat Sakari Männistö, Annika Gummerus ja Raisa Marjamäki suhtautuvat käyttämäänsä painotekniikkaan hyvin eri tavoin, mutta jakavat ”rakkauden lajiin”. Männistö on kokopäiväinen kohopainoyrittäjä ja Gummerus painaa pääasiassa
räätälöityjä hääkutsuja. Marjamäki puolestaan on kirjailija, joka on julkaissut runokirjan käyttämättä lainkaan tietokonetta, latomalla tekstin kirjain kirjaimelta ja painamalla sen kohopainolla.
Erilaiset käsityönä tehdyt artesaanituotteet kiinnostavat massatuotantoon kyllästyneitä kuluttajia yhä enemmän. Laadukkuutta arvostetaan, ja uniikkius on haluttu lisäarvo. Monet ovat löytäneet kohopainosta tavan ilmaista itseään siinä missä joillekin graafisille suunnittelijoille se on paras työkalu. Jotkut kohopainon parissa työskentelevistä haluavat ylläpitää vanhoja traditioita, kun taas toisten lähtökohtana on vastata nykyajan tarpeisiin ja kehittää uusia tekniikoita sekoittaen vanhaa ja uutta.
Työn tärkeimmät lähteet ovat kolme haastattelua, jotka toteututettiin maaliskuussa 2018. Haastateltavat Sakari Männistö, Annika Gummerus ja Raisa Marjamäki suhtautuvat käyttämäänsä painotekniikkaan hyvin eri tavoin, mutta jakavat ”rakkauden lajiin”. Männistö on kokopäiväinen kohopainoyrittäjä ja Gummerus painaa pääasiassa
räätälöityjä hääkutsuja. Marjamäki puolestaan on kirjailija, joka on julkaissut runokirjan käyttämättä lainkaan tietokonetta, latomalla tekstin kirjain kirjaimelta ja painamalla sen kohopainolla.