Asiantuntijatodistelu rikosprosessissa
Puhakka, Hilla (2018)
Puhakka, Hilla
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319667
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rikosprosessia teoreettisella tasolla ja keskittyä todisteluun ja nimenomaan asiantuntijatodisteluun osana sitä sekä asiantuntijatodistelun merkitykseen rikosprosessia. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin, kuten millaisen merkityksen voi antaa asiantuntijan antamalle todistelulle rikosprosessissa sekä mitä ongelmia asiantuntijatodistelua hankkiessa voi ilmetä vastaajan näkökulmasta.
Tämän työn tavoitteena oli avata käsitteitä tarkemmin lukijalle ja selvittää lukijalle se, mitä tarkoitetaan rikosprosessilla ja mitä se sisältää, kuka on asiantuntija ja mitä kelpoisuusvaatimuksia asiantuntijalta vaaditaan sekä millaista todistelua hän voi antaa ja kuka ylipäätään asiantuntijatodistelua hankkii. Toimeksiantajaa tällä opinnäytetyöllä ei ollut.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lainopillista tutkimusta, johon kuului asiaan liittyvän lainsäädännön tulkintaa, lain esitöihin perehtymistä ja oikeudellisen kirjallisuuden lukemista sekä ennakkotapauksiin tutustumista. Lainopillisen tutkimuksen lopputulemana voitaisiin summata se, että asiantuntijatodistelun hankkiminen tulisi olla kaikille yhtä lailla saavutettavissa, koska sen merkitys oikeudenkäynnissä, oikeudellisten kysymysten arvioinnissa ja tulkinnassa sekä tiettyjen asioiden ymmärtämisessä on suuri.
Johtopäätöksenä tutkimukselle todetaan se, että asiantuntijatodistelun merkitys rikosprosessissa tulisi tunnustaa laajemmalti lainsäätäjien toimesta ja vastaajan oikeusturvan tulisi toteutua myös tilanteessa, jossa asiantuntijatodistelun hankintaa on mahdollisesti rajoitettu julkisuuslain nojalla.
Tämän työn tavoitteena oli avata käsitteitä tarkemmin lukijalle ja selvittää lukijalle se, mitä tarkoitetaan rikosprosessilla ja mitä se sisältää, kuka on asiantuntija ja mitä kelpoisuusvaatimuksia asiantuntijalta vaaditaan sekä millaista todistelua hän voi antaa ja kuka ylipäätään asiantuntijatodistelua hankkii. Toimeksiantajaa tällä opinnäytetyöllä ei ollut.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lainopillista tutkimusta, johon kuului asiaan liittyvän lainsäädännön tulkintaa, lain esitöihin perehtymistä ja oikeudellisen kirjallisuuden lukemista sekä ennakkotapauksiin tutustumista. Lainopillisen tutkimuksen lopputulemana voitaisiin summata se, että asiantuntijatodistelun hankkiminen tulisi olla kaikille yhtä lailla saavutettavissa, koska sen merkitys oikeudenkäynnissä, oikeudellisten kysymysten arvioinnissa ja tulkinnassa sekä tiettyjen asioiden ymmärtämisessä on suuri.
Johtopäätöksenä tutkimukselle todetaan se, että asiantuntijatodistelun merkitys rikosprosessissa tulisi tunnustaa laajemmalti lainsäätäjien toimesta ja vastaajan oikeusturvan tulisi toteutua myös tilanteessa, jossa asiantuntijatodistelun hankintaa on mahdollisesti rajoitettu julkisuuslain nojalla.