Toimintaterapeutit kolmannella sektorilla : Toimintaterapeutin työnkuva sosiaali- ja terveysalan järjestöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä Suomessa
Kinnula, Minna; Niskanen, Tiia (2018)
Kinnula, Minna
Niskanen, Tiia
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319750
Tiivistelmä
Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä kolmannen sektorin toimintaterapeuttien työpaikkojen määrä mahdollisesti kasvaa. Toimintaterapeuttien tekemää työtä kolmannella sektorilla ei ole aiemmin tutkittu opinnäytetyönä, joten halusimme tämän opinnäytetyön avulla tuoda esiin mahdollisuuden työskennellä toimintaterapeuttina kolmannella sektorilla sekä kuvailla siellä tehtävää työtä ja koulutustaustan näkymistä työssä.
Toimintaterapeutteja työskentelee kolmannella sektorilla useissa eri organisaatioissa. Kolmannen sektorin organisaatiot tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluja, joiden pariin pääseminen on helpompaa kuin julkisen ja yksityisen sektoreiden palveluihin. Matalan kynnyksen palveluita tarjotaan erilaisille asiakasryhmille ja niiden tehtävä on edistää asiakkaiden osallisuutta.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla millaisena toimintaterapeutin työ sekä koulutustausta ja ammattiosaaminen ilmenevät sosiaali- ja terveysalan järjestöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä Suomessa toimintaterapeuttien kuvaamana. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä Wepropol-kyselyllä ennakkoon ilmoittautuneille kolmannella sektorilla työskenteleville toimintaterapeuteille. Tutkimusaineisto analysoitiin osittain deduktiivisella eli teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ja osittain induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kolmannella sektorilla työskentelevien toimintaterapeuttien työhön sisältyy arvio asiakkaan toiminnallisuudesta, yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä neuvontaa ja ohjausta asiakkaiden toiminnallisuuden edistämiseksi muun muassa toimintakokonaisuuksien hallinnassa. Kolmannella sektorilla työssä korostuu myös asiantuntija- ja koulutustehtävissä toimiminen sekä johtamis- ja kehittämistyöt niin oman työn, kun organisaation näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että toimintaterapeuttien koulutustausta ja ammattiosaaminen luovat pohjan asiakaslähtöiseen ajattelutapaan, kuntoutusprosessin tuntemiseen sekä oman työn ja organisaation kehittämiseen. Tutkimustuloksista nähdään, että toimintaterapeuttien koulutus luo hyvän pohjan kolmannella sektorilla tehtävälle työlle. Työn taustalla vaikuttavat ja ohjaavat samat toimintaterapian teoriat kuin julkisella ja yksityisellä sektorilla työskentelevillä toimintaterapeuteilla. Toimintaterapeutin työnkuva kolmannella sektorilla voi painottua hieman eri tavoin ja siinä korostuu työn erityspiirteet kuten kehittämistyö ja ryhmätoiminta. Toimintaterapian asiakkaat ohjautuvat osittain eri tavoin kolmannelle sektorille kuin julkiselle tai yksityiselle sektorille. Jatkotutkimusaiheita työlle ovat miten asiakkaat ohjautuvat kolmannen sektorin toimintaterapeuttien asiakkaiksi ja miten kolmannen sektorin palveluiden pariin pääseminen eroaa julkisesta tai yksityisestä sektorista.
Toimintaterapeutteja työskentelee kolmannella sektorilla useissa eri organisaatioissa. Kolmannen sektorin organisaatiot tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluja, joiden pariin pääseminen on helpompaa kuin julkisen ja yksityisen sektoreiden palveluihin. Matalan kynnyksen palveluita tarjotaan erilaisille asiakasryhmille ja niiden tehtävä on edistää asiakkaiden osallisuutta.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla millaisena toimintaterapeutin työ sekä koulutustausta ja ammattiosaaminen ilmenevät sosiaali- ja terveysalan järjestöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä Suomessa toimintaterapeuttien kuvaamana. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä Wepropol-kyselyllä ennakkoon ilmoittautuneille kolmannella sektorilla työskenteleville toimintaterapeuteille. Tutkimusaineisto analysoitiin osittain deduktiivisella eli teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ja osittain induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kolmannella sektorilla työskentelevien toimintaterapeuttien työhön sisältyy arvio asiakkaan toiminnallisuudesta, yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä neuvontaa ja ohjausta asiakkaiden toiminnallisuuden edistämiseksi muun muassa toimintakokonaisuuksien hallinnassa. Kolmannella sektorilla työssä korostuu myös asiantuntija- ja koulutustehtävissä toimiminen sekä johtamis- ja kehittämistyöt niin oman työn, kun organisaation näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että toimintaterapeuttien koulutustausta ja ammattiosaaminen luovat pohjan asiakaslähtöiseen ajattelutapaan, kuntoutusprosessin tuntemiseen sekä oman työn ja organisaation kehittämiseen. Tutkimustuloksista nähdään, että toimintaterapeuttien koulutus luo hyvän pohjan kolmannella sektorilla tehtävälle työlle. Työn taustalla vaikuttavat ja ohjaavat samat toimintaterapian teoriat kuin julkisella ja yksityisellä sektorilla työskentelevillä toimintaterapeuteilla. Toimintaterapeutin työnkuva kolmannella sektorilla voi painottua hieman eri tavoin ja siinä korostuu työn erityspiirteet kuten kehittämistyö ja ryhmätoiminta. Toimintaterapian asiakkaat ohjautuvat osittain eri tavoin kolmannelle sektorille kuin julkiselle tai yksityiselle sektorille. Jatkotutkimusaiheita työlle ovat miten asiakkaat ohjautuvat kolmannen sektorin toimintaterapeuttien asiakkaiksi ja miten kolmannen sektorin palveluiden pariin pääseminen eroaa julkisesta tai yksityisestä sektorista.