Lastentarhanopettajien kokemuksia huolen heräämisestä ja puheeksi ottamisesta huoltajien kanssa
Varrio, Katri; Vehkaoja, Saana (2018)
Varrio, Katri
Vehkaoja, Saana
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419929
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Sotkamon kunta. Kyseessä on laadullinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on kuvailla lastentarhanopettajien kokemuksia huolen heräämisestä ja puheeksi ottamisesta huoltajien kanssa. Opinnäytetyötämme ohjaa lisäksi kiinnostus siitä, miten lastentarhanopettajat toimivat huolen herätessä ja miten varhaista tukea järjestetään. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia lastentarhanopettajilla on huolen heräämisestä ja sen puheeksi ottamisesta huoltajien kanssa.
Tietoperusta koostuu kolmesta aiheesta, joita ovat varhaiskasvatus lapsen kasvun ja kehityksen tukijana, huolen puheeksi ottaminen menetelmineen sekä varhainen tuki ja varhainen puuttuminen. Avaamme teoreettisessa viitekehyksessä myös kolmiportaisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön käsitteet varhaiseen tukeen liittyen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmella teemahaastattelulla, joihin osallistui yhteensä kuusi lastentarhanopettajaa. Aineiston analysointimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tyypillisimpiä huolen aiheita ovat puheen vaikeudet, oppimisvaikeudet, motoriset haasteet, sosioemotionaaliset vaikeudet sekä käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Lisäksi huoli voi liittyä lapsen huoltajan toimintaan tai olosuhteisiin. Puheeksi ottamisesta ja huoltajien suhtautumisesta asioihin haastateltavilla on pääosin positiivisia kokemuksia. Haastateltavat kokevat hyviksi omat valmiutensa ottaa huoli puheeksi, mutta lisäkoulutus koetaan kuitenkin hyödylliseksi. Kaikki haastateltavat käyttävät huolen herätessä samoja toimintaperiaatteita riippumatta siitä, missä päiväkodissa työskentelevät. Lapsiryhmän arjessa toteutettavia varhaisen tuen muotoja ovat oppimisympäristön muutokset, vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, strukturointi ja aikuisen tuki.
Uskomme opinnäytetyömme lisäävän avointa keskustelua aiheesta työyhteisöjen sisällä. Opinnäytetyömme voi avartaa etenkin haastatteluihin osallistuneiden lastentarhanopettajien näkökulmia ja ajattelutapoja. Aiheesta keskustelu mahdollistaa entistä herkemmän huomion kiinnittämisen varhaiseen tukeen ja huolen puheeksi ottamiseen.
Tietoperusta koostuu kolmesta aiheesta, joita ovat varhaiskasvatus lapsen kasvun ja kehityksen tukijana, huolen puheeksi ottaminen menetelmineen sekä varhainen tuki ja varhainen puuttuminen. Avaamme teoreettisessa viitekehyksessä myös kolmiportaisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön käsitteet varhaiseen tukeen liittyen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmella teemahaastattelulla, joihin osallistui yhteensä kuusi lastentarhanopettajaa. Aineiston analysointimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tyypillisimpiä huolen aiheita ovat puheen vaikeudet, oppimisvaikeudet, motoriset haasteet, sosioemotionaaliset vaikeudet sekä käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Lisäksi huoli voi liittyä lapsen huoltajan toimintaan tai olosuhteisiin. Puheeksi ottamisesta ja huoltajien suhtautumisesta asioihin haastateltavilla on pääosin positiivisia kokemuksia. Haastateltavat kokevat hyviksi omat valmiutensa ottaa huoli puheeksi, mutta lisäkoulutus koetaan kuitenkin hyödylliseksi. Kaikki haastateltavat käyttävät huolen herätessä samoja toimintaperiaatteita riippumatta siitä, missä päiväkodissa työskentelevät. Lapsiryhmän arjessa toteutettavia varhaisen tuen muotoja ovat oppimisympäristön muutokset, vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, strukturointi ja aikuisen tuki.
Uskomme opinnäytetyömme lisäävän avointa keskustelua aiheesta työyhteisöjen sisällä. Opinnäytetyömme voi avartaa etenkin haastatteluihin osallistuneiden lastentarhanopettajien näkökulmia ja ajattelutapoja. Aiheesta keskustelu mahdollistaa entistä herkemmän huomion kiinnittämisen varhaiseen tukeen ja huolen puheeksi ottamiseen.