Vaikeaselkoisen dialogiäänen leikkaus dokumentaarisessa elokuvassa

Abstract

Elokuvaäänen jälkitöiden parissa työskentelyn aloittava törmää toisinaan tilanteisiin, jossa lähtömateriaali on heikkolaatuista ja sitä täytyy erilaisten keinojen avulla pyrkiä parantamaan. Äänityksessä tulleiden ongelmien korjaaminen vie paljon aikaa, ja vaikka se kuuluukin olennaisena osana elokuvaäänen jälkityöhön, aikaa jää sen vuoksi usein vähemmän itse taiteellisen työn tekoon.

Dialogi on useimmissa elokuvissa tarinaa eteenpäin vievä voima. Lähtökohtaisesti kaikesta puheäänestä pitäisi katsojan pystyä saamaan selvää. Dialogileikkaajan tehtävänä on saattaa elokuvan dialogiraita sellaiseen kuntoon, jotta se on teknisesti laadukasta ja ilmaisullisesti sopivaa. Dokumenttielokuvan tuotantotapa voi kuitenkin tuoda haasteita dialogiäänen selkeyden suhteen. Dokumenteissa harvemmin on mahdollisuutta uusiin ottoihin tai jälkiäänityksiin ja kuvaustilanteet voivat olla ennalta-arvaamattomampia. Silloin dialogileikkaajan on tultava toimeen sen materiaalin kanssa, jota on kuvaustilanteessa saatu äänitettyä.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mitä vaikeaselkoiselle dialogiäänelle on tavanomaisten tapojen ja työkalujen puitteissa mahdollista tehdä. Onko sellainen kannattavaa ja minkä tasoinen lopputulos on mahdollista saavuttaa verrattuna siihen, jos lähtömateriaali olisi valmiiksi hyvälaatuista. Aluksi selvitetään, kuinka kenttäolosuhteissa äänitetään laadukkaasti ja kuinka dialogiäänen ymmärrettävyyttä haittaavia häiriöääniä on kentällä mahdollista välttää. Tämän jälkeen perehdytään erilaisiin tapoihin ja työkaluihin häiriöiden poistamiseksi.

Opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen ja yksi luku on kokonaan varattu häiriönpoiston käsittelyyn tapaustutkimuksen keinoin. Luvussa käydään läpi kolme esimerkkiä, jollaisiin dialogileikkaaja voi dokumenttia tehdessään törmätä. Tutkimuksen pohjana toimii kymmenenosainen japanilaisiin ramenkeittoihin keskittyvä In Search Of Umami -dokumenttisarja. Kyseessä on internet-sarja, jonka on ohjannut Patrik Sundberg. Dokumenttisarjan kesto on yhteensä noin 1h 10min.

Anyone who is beginning to work in the field of film sound post-production has encountered the same problem. The lack of quality of the source material forces you to spend hours and hours on fixing the material before the finished product could be published. The hours fixing the material are mostly taken off of the artistic work you could be doing.

The dialogue carries the story in most films. That being said it is very important for the audience to understand what the character in the movie is saying. It is the job of the dialogue editor to edit the dialogue track in a way that it has a high level of clarity and it fits the style of the movie. Working with documentary films adds another challenge to the work. The quality of the source material is mostly slightly worse compared to the fiction films and as a dialogue editor, you do not have the option of replacing some lines of the character by overdubbing. The dialogue editor has to deal with the material no matter the quality and try to make it work.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to dive into the work of a dialogue editor. We take a look of what are the different ways and tools that a dialogue editor can use to heighten the clarity of the dialogue in a film. The questions arise if this kind of action is even necessary and what level of quality is possible to achieve. In the beginning of the thesis, we take a look at the basics of audio recording in a field environment. Emphasis is on the different ways you could use to eliminate noises while recording. Noises are what makes the dialogue difficult to listen to. Subsequently, we take a look of different ways that a dialogue editor can use to remove those noises.

With the method of a case study, we are taking a look at three different examples, that a dialogue editor might face in her or his work. The base of the case study is a 10-episode documentary series In Search of Umami. The documentary was shot in different parts of Japan and it focuses mainly on ramen soups. It is directed by Patrik Sundberg and its length is 70 minutes.