Vastaanottoprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon lastenpoliklinikalla
Nummelin, Susan (2018)
Nummelin, Susan
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019253
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö on osa HUSia. Tulosyksikön tavoitteena on tarjota asiakkailleen laadukasta, tehokasta ja oikea-aikaista hoitoa sen jokaisessa toimintayksikössä. Toimintayksiköt ovat jakaantuneet alueellisesti seitsemään eri yksikköön pääkaupunkiseudulla. Opinnäytetyön kohteena oli yksi näistä yksiköistä. Tarkoituksena oli luoda kohdepoliklinikalle uusi toimintamalli, jossa sairaanhoitajan vastuuta vastaanottoprosessin eri vaiheissa tarkennettiin ja jaettiin muille ammattiryhmille.
Kehittämistyön taustalle haastateltiin sähköistä lomaketta apuna käyttäen sairaanhoitopiirin muita vastaavanlaisia yksiköitä (n=5). Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa käytössä oleva toimintamallit näissä yksiköissä, jotta voitaisiin luoda yhtenevä toimintamalli myös kohdepoliklinikalle. Kohdepoliklinikan sairaanhoitajat vastasivat toiseen kyselyyn, jolla kartoitettiin
heidän kokemuksiaan muutostarpeista (n=3).
Uuden toimintamallin kehittäminen aloitettiin jakamalla vastaanottoprosessi potilashoidon perusteella kolmeen osa-alueeseen, minkä jälkeen kartoitettiin sairaanhoitajan vastuu näissä vaiheissa. Aiemmasta toimintamallista lähdettiin siirtämään puhdas toimistotyö osastosihteereille ja tarkennettiin sairaanhoitajan vastuuta. Sairaanhoitajat osallistuivat mallin kehittämiseen kommentoimalla omia mielipiteitään yhteiseen sähköiseen muistioon.
Uutta toimintamallia kokeiltiin kuukauden verran. Suurimmat muutokset olivat vastuuhoitajamallin käyttöönotto, ei-paikallaolevien potilaiden (hoitopuhelut, hoitokirjeet) jatkosuunnitelman toteutuksen siirtäminen sihteerille sekä sihteerin sijoittuminen ilmoittautumiseen. Kokeilun jälkeen teetettiin uusi kysely, jossa kartoitettiin sairaanhoitajien (n=4) mielipiteitä kokeilussa olleesta toimintamallista. Edellä mainitut muutokset koettiin hyviksi ja ne päätettiin jättää käytäntöön. Sairaanhoitajien mukaan uusi työnjako loi päivään rytmiä ja antoi enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Lyhyellä kokeiluvälillä ei vielä saatu selville onko uudella toimintamallilla vaikutusta esimerkiksi itsenäisten hoitajakäyntien määrään.
Työn toteutuksessa käytetiin hyväksi lean-ajattelumallia. Itse kehittämisprosessi mukaili yhtä Demingin ympyrän kierrosta (PDSA).
Kehittämistyön taustalle haastateltiin sähköistä lomaketta apuna käyttäen sairaanhoitopiirin muita vastaavanlaisia yksiköitä (n=5). Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa käytössä oleva toimintamallit näissä yksiköissä, jotta voitaisiin luoda yhtenevä toimintamalli myös kohdepoliklinikalle. Kohdepoliklinikan sairaanhoitajat vastasivat toiseen kyselyyn, jolla kartoitettiin
heidän kokemuksiaan muutostarpeista (n=3).
Uuden toimintamallin kehittäminen aloitettiin jakamalla vastaanottoprosessi potilashoidon perusteella kolmeen osa-alueeseen, minkä jälkeen kartoitettiin sairaanhoitajan vastuu näissä vaiheissa. Aiemmasta toimintamallista lähdettiin siirtämään puhdas toimistotyö osastosihteereille ja tarkennettiin sairaanhoitajan vastuuta. Sairaanhoitajat osallistuivat mallin kehittämiseen kommentoimalla omia mielipiteitään yhteiseen sähköiseen muistioon.
Uutta toimintamallia kokeiltiin kuukauden verran. Suurimmat muutokset olivat vastuuhoitajamallin käyttöönotto, ei-paikallaolevien potilaiden (hoitopuhelut, hoitokirjeet) jatkosuunnitelman toteutuksen siirtäminen sihteerille sekä sihteerin sijoittuminen ilmoittautumiseen. Kokeilun jälkeen teetettiin uusi kysely, jossa kartoitettiin sairaanhoitajien (n=4) mielipiteitä kokeilussa olleesta toimintamallista. Edellä mainitut muutokset koettiin hyviksi ja ne päätettiin jättää käytäntöön. Sairaanhoitajien mukaan uusi työnjako loi päivään rytmiä ja antoi enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Lyhyellä kokeiluvälillä ei vielä saatu selville onko uudella toimintamallilla vaikutusta esimerkiksi itsenäisten hoitajakäyntien määrään.
Työn toteutuksessa käytetiin hyväksi lean-ajattelumallia. Itse kehittämisprosessi mukaili yhtä Demingin ympyrän kierrosta (PDSA).