2.-luokkalaisten lasten vanhempien kokemuksia vesirokkorokotusten rokotusohjauksesta
Mönkkönen, Lotta; Trofast, Kiira (2018)
Mönkkönen, Lotta
Trofast, Kiira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019291
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 2.-luokkalaisten lasten vanhempien kokemuksia kouluterveydenhoitajalta saamastaan rokotusohjauksesta koskien lapsensa vesirokkorokotuksia. Tavoitteena oli sähköisen kyselyn avulla kartoittaa vanhempien tiedontarvetta ja tärkeimpiä tiedonlähteitä koskien rokottamista vesirokkoa vastaan sekä tuoda esiin mahdollisia rokotusohjaukseen liittyviä toiveita ja kehittämistarpeita kouluterveydenhuollossa.
Opinnäytetyö on toteutettu osana kansainvälistä Erasmus+ -ohjelman hanketta nimeltä EDUVAC. Hankkeen tavoitteena on tuottaa opintokokonaisuus, jolla pyritään muun muassa rokotustietoisuuden lisäämiseen, rokotusosaamisen ja rokotuskattavuuden vahvistamiseen sekä tartuntatautien ehkäisyyn.
Aineistonkeruu toteutettiin laadullisella kyselyllä e-lomakkeella 2.-luokkalaisten lasten (n=77) vanhemmille. Kysely toteutettiin Vaasassa sijaitsevassa alakoulussa maaliskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 22 vanhempaa. Vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin periaattein.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että vanhempien kokemukset vesirokkorokotuksien rokotusohjauksesta sekä sen riittävyydestä vaihtelivat yksilöllisesti. Suurin osa vanhemmista koki saaneensa rokotusohjausta sähköisellä tiedotteella Wilma-järjestelmän kautta. Osa vanhemmista koki saaneensa yksilöllistä ohjausta rokotuskäynnin yhteydessä. Jotkut vanhemmista kokivat rokotusohjauksen puuttuneen tai he olivat sivuuttaneet ohjauksen, koska se ei koskenut heidän perhettään. Pääosin vanhemmat kokivat saamansa rokotusohjauksen riittäväksi, mutta jotkut kokivat ohjauksen suppeaksi ja toivoivat kattavampaa tiedottamista vesirokkorokotuksista.
Vastauksista esiin nousseet toiveet ja kehitysehdotukset rokotusohjaukselle olivat asiantuntijan suullinen ryhmänohjaus, kirje sähköisen tiedottamisen lisäksi, Wilma-sovelluksen kehittäminen sekä lapsen ja vanhemman yksilöllinen ohjaus rokotuskäynnillä. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää rokotuskattavuuden tukemisessa, asiakaslähtöisen rokotusohjauksen kehittämisessä sekä EDUVAC-hankkeen koulutusmateriaalina. Aiheeseen liittyen voisi jatkossa selvittää vanhempien suhtautumista vesirokkorokotuksiin.
Opinnäytetyö on toteutettu osana kansainvälistä Erasmus+ -ohjelman hanketta nimeltä EDUVAC. Hankkeen tavoitteena on tuottaa opintokokonaisuus, jolla pyritään muun muassa rokotustietoisuuden lisäämiseen, rokotusosaamisen ja rokotuskattavuuden vahvistamiseen sekä tartuntatautien ehkäisyyn.
Aineistonkeruu toteutettiin laadullisella kyselyllä e-lomakkeella 2.-luokkalaisten lasten (n=77) vanhemmille. Kysely toteutettiin Vaasassa sijaitsevassa alakoulussa maaliskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 22 vanhempaa. Vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin periaattein.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että vanhempien kokemukset vesirokkorokotuksien rokotusohjauksesta sekä sen riittävyydestä vaihtelivat yksilöllisesti. Suurin osa vanhemmista koki saaneensa rokotusohjausta sähköisellä tiedotteella Wilma-järjestelmän kautta. Osa vanhemmista koki saaneensa yksilöllistä ohjausta rokotuskäynnin yhteydessä. Jotkut vanhemmista kokivat rokotusohjauksen puuttuneen tai he olivat sivuuttaneet ohjauksen, koska se ei koskenut heidän perhettään. Pääosin vanhemmat kokivat saamansa rokotusohjauksen riittäväksi, mutta jotkut kokivat ohjauksen suppeaksi ja toivoivat kattavampaa tiedottamista vesirokkorokotuksista.
Vastauksista esiin nousseet toiveet ja kehitysehdotukset rokotusohjaukselle olivat asiantuntijan suullinen ryhmänohjaus, kirje sähköisen tiedottamisen lisäksi, Wilma-sovelluksen kehittäminen sekä lapsen ja vanhemman yksilöllinen ohjaus rokotuskäynnillä. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää rokotuskattavuuden tukemisessa, asiakaslähtöisen rokotusohjauksen kehittämisessä sekä EDUVAC-hankkeen koulutusmateriaalina. Aiheeseen liittyen voisi jatkossa selvittää vanhempien suhtautumista vesirokkorokotuksiin.