Eturauhassyövän solunulkoisten vesikkelien metabolinen sormenjälki
Liukko, Inga (2018)
Liukko, Inga
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119394
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää eturauhassyöpäsolujen (PC-3) ja terveiden eturauhasepiteelisolujen (PNT2) erittämien solunulkoisten vesikkelien (engl. extracellular vesicles, EV) metaboliittien eli aineenvaihduntatuotteiden eroavaisuuksia. Syöpäsolujen metabolia muuttuu monella tavalla niiden rakennusaineiden ja energian tarpeen vuoksi. EV:t toimivat viestien välittäjinä solujen välillä biologisissa ja metabolisissa toiminnoissa, mikä tekee niistä äärimmäisen kiinnostavia kokonaisuuksia syövän biologiassa. Niillä näyttäisi olevan tärkeä rooli eturauhas- ja muiden syöpäsolujen aineenvaihdunnassa, mikä tekee niistä lupaavia biomarkkerilähteitä. EV:iden metabolomiikka-analyysi on uusi ala, jolla on potentiaalia tuoda ilmi solujen aineenvaihdunnallinen tila ei-invasiivisellä tavalla.
Työssä käytettiin PNT2- ja PC-3-solulinjan soluja, joista EV:t eristettiin ultrasentrifugoimalla. EV:t karakterisoitiin Western Blot -menetelmällä sekä mittaamalla näytteistä EV:iden konsentraatio ja kokojakauma nanopartikkelien jäljitysanalyysillä (engl. nanoparticle tracking analysis, NTA). Lisäksi EV-näytteitä lähetettiin metabolomiikka-analyysia varten Itä-Suomen yliopistolle, LC-MS Metabolomiikkakeskukseen. Eristettyjen EV:iden metabolinen profiili mitattiin kohdentamattomalla LC-qTOF-MS:llä. Metabolinen analyysi tehtiin MetaboAnalyst 4.0 -ohjelmalla yleistä statistiikkaa käyttäen (engl. exploratory statistical analysis). Ohjelmalla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi eli anova, heatmap ja volcano plot -testit, joissa vertailtiin neljää eri ryhmää.
Metabolomiikasta saaduista tuloksista huomattiin, että PC-3- ja PNT2-soluista eristettyjen EV-populaatioiden metaboliittien pitoisuuksien välillä oli eroavaisuuksia. Tulosten perusteella PC-3-soluista eristettyjen EV-populaatioiden metaboliitit, joiden pitoisuudet olivat korkealla, voisivat tulevaisuudessa toimia EV-biomarkkereina eturauhassyövälle. Tutkimalla syövän solunulkoisia vesikkeleitä voidaan myös saada lisätietoa syöpäsolujen EV:iden sisältämien metaboliittien roolista syövän kehittymisessä ja leviämisessä. Asia vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimista.
Työssä käytettiin PNT2- ja PC-3-solulinjan soluja, joista EV:t eristettiin ultrasentrifugoimalla. EV:t karakterisoitiin Western Blot -menetelmällä sekä mittaamalla näytteistä EV:iden konsentraatio ja kokojakauma nanopartikkelien jäljitysanalyysillä (engl. nanoparticle tracking analysis, NTA). Lisäksi EV-näytteitä lähetettiin metabolomiikka-analyysia varten Itä-Suomen yliopistolle, LC-MS Metabolomiikkakeskukseen. Eristettyjen EV:iden metabolinen profiili mitattiin kohdentamattomalla LC-qTOF-MS:llä. Metabolinen analyysi tehtiin MetaboAnalyst 4.0 -ohjelmalla yleistä statistiikkaa käyttäen (engl. exploratory statistical analysis). Ohjelmalla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi eli anova, heatmap ja volcano plot -testit, joissa vertailtiin neljää eri ryhmää.
Metabolomiikasta saaduista tuloksista huomattiin, että PC-3- ja PNT2-soluista eristettyjen EV-populaatioiden metaboliittien pitoisuuksien välillä oli eroavaisuuksia. Tulosten perusteella PC-3-soluista eristettyjen EV-populaatioiden metaboliitit, joiden pitoisuudet olivat korkealla, voisivat tulevaisuudessa toimia EV-biomarkkereina eturauhassyövälle. Tutkimalla syövän solunulkoisia vesikkeleitä voidaan myös saada lisätietoa syöpäsolujen EV:iden sisältämien metaboliittien roolista syövän kehittymisessä ja leviämisessä. Asia vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimista.