Työn hallinnan avulla työhyvinvointia : Yksityisellä sektorilla työskentelevien toimintaterapeuttien kokemuksia työn hallinnasta

Abstract

Tavoitteet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yksityisen kuntoutuspalveluja tuottavan organisaation palveluksessa, Etelä-Suomessa työskentelevien toimintaterapeuttien kokemuksia työn hallintaa tukevista tekijöistä ja löytää keinoja, joiden avulla työn hallintaa voidaan kehittää. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää toimintaterapeutin työtä, työn hallintaa ja työhyvinvointia. Tutkimuksen aihe on tärkeä kohdeorganisaatiolle, sillä se vastaa organisaation tämän hetkiseen strategiaan toimintaterapiapalvelujen laajentamisesta ja toimintaterapeuttien määrän kasvusta organisaatiossa.

Menetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin helmi- ja maaliskuussa 2018 teemahaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niihin osallistui kahdeksan toimintaterapeuttia. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena työn hallintaa tukeviksi yhdistäviksi luokiksi muodostuivat sosiaalinen tuki, jatkuva oppiminen ja työtehtävät. Yhdistäviksi luokiksi työn hallinnan kehittämisessä muodostuivat yhteistyö, jatkuva oppiminen ja työtehtävät.

Tulokset. Sosiaalinen tuki työn hallintaa tukevana tekijänä sisälsi yhteistoiminnallisen kehittämisen ja kollegiaalisen tuen. Työtehtävät sisälsivät oman työroolin ja perustehtävän, vaikuttamisen ja lineaarisen työprosessin, eli mahdollisuuden tehdä työ alusta loppuun. Jatkuva oppiminen koostui osaamisen kehittämisestä ja työssä osaamisen hyödyntämisestä. Kehitettäviksi tekijöiksi työn hallinnassa nousi yhteistyö, joka sisälsi viestinnän muutostilanteissa, yhteistyön tiimien ja palvelupäälliköiden välillä sekä organisaatiossa työnkuvien kirkastamisen, toimintaterapeuttien välisen yhteistyön kehittämisen ja organisaation yhteisten käytäntöjen kehittämisen ja työjärjestelyihin saatavan tuen lisäämisen. Työtehtävät koostuivat perustehtävän ulkopuolisten työtehtävien määrittelystä sekä työvälineiden ja -menetelmien kehittämisestä. Jatkuvan oppimisen kehittämisessä nousivat esiin koulutusjärjestelyjen, perehdytys- ja mentorointiohjelman kehittäminen sekä työnohjauksessa yksilötyönohjauksen lisääminen ryhmätyönohjauksen rinnalle. Tutkimuksen kohdeorganisaatiolle tullaan laatimaan yhdessä Etelä-Suomen kuntoutuspalvelujen palvelupäälliköiden ja tutkittavien toimintaterapeuttien kanssa kehittämishankkeet, joita tämän tutkimuksen tulosten perusteella lähdetään toteuttamaan vuoden 2019 aikana.

Research Objectives. The main purpose of this study was to research experiences on work management and wellbeing at work of occupational therapists working for private sector organizations in Southern Finland. More specifically the study aims to solve what tools are there available for better work management and wellbeing at work and to find new ways and tools to improve work management & wellbeing at work. The topic of the study is important because it offers strategic solutions and alternatives for the above-mentioned two topics for the organization to whom this study was conducted.

Research Method. The research material of this study was collected during February and March 2018. Theme interview was used as a method of collecting data. Interviews were conducted as personal interviews and eight occupational therapists were interviewed. More precisely inductive content analysis was used on material analysis. The results of the study show that social support, constant learning and rotating work tasks are subjects that help work management and promote work wellbeing among occupation therapists.

Research findings. Social support as a function to improve work management included co-operative development and support of colleagues. Work tasks included understanding of own work role and job description, as well as ability to influence on own work and linear work process, which means one can conduct work tasks mainly from beginning to the end. Constant learning at work consisted of self-development and utilization of own resources. Based on the study the sources of development are collaboration and teamwork; communication in changing situations, cooperation between teams and Service Managers as well as clarification of work tasks and job description between team members, improvement of collaboration between occupational therapists, development of mutual practices and finally ability to ask and receive help and guidance at own work. Work tasks encompasses work outside of normal work tasks and their definitions and further development of job tools and methods. Finally, development of constant learning included opportunities for additional work-related training, development of better mentoring and introduction programs as well as additional personalized guidance in addition to group guidance. The results of this research enable Service Managers and participating occupational therapists to plan development projects, which will be implemented for use in Southern Finland during 2019.