Hengitysvaikeuspotilaan hoidon osaaminen ensihoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa HUS Hyvinkää sairaanhoitoalueen ensihoidon laatua hengitysvaikeuspotilaan hoidon tarpeen arvion, hoidon sekä hoidon vasteen arvion osaamisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa henkilöstön osaamisesta sekä tuoda esille konkreettisia kehitysehdotuksia. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi HUS Hyvinkää Akuutin ensihoito.

Opinnäytetyö toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Rekisteriaineistona käytettiin HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon toimijoiden vuonna 2016 tuottamia ensihoitokertomuksia, joissa potilaan kuljettamisen syy oli hengitysvaikeus. Opinnäytetyön teoreettinen tausta koostui tutkimuksista, asiantuntijoiden laatimista hoitosuosituksista, arvostetuista julkaisuista ja lainsäädännöstä sekä alueellisesta ohjeistuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin tiedonkeruulomakkeen avulla, joka rakennettiin kyseistä opinnäytetyötä sekä myöhempää prosessiauditointia varten. Lomakkeen havaintokohteet kehitettiin teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimusaineistona oli 150 ensihoitokertomusta, joka on 20 % kokonaismäärästä vuoden 2016 ensihoitotehtäviä, joissa potilaan kuljetussyy oli hengitysvaikeus (vuonna 2016 yhteensä 734 tehtävää).

Kvantitatiivinen tutkimusaineisto syötettiin tilasto-ohjelmaan ja analysoitiin. Tutkimustulosten valossa hengitysvaikeuspotilaan hoidossa olisi kehitettävää kaikilla osa-alueilla. Hoidon tarpeen arviossa keskeisiä taustatekijöitä ja mitattavia/havainnoitavia suureita oli selvitetty puutteellisesti. Hengitysvaikeuspotilaan hoito olisi voinut olla aggressiivisempaa, muun muassa ylipaine- ja lääkehoidon aloittamisen ja hoidon tulosten osalta. Lisäksi hoidon vasteen arvio oli puutteellista.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että kartoitus hengitysvaikeuspotilaan hoidon osaamisesta ensihoidossa on ollut tarpeellinen, niin ensihoitajan oman osaamisen kuin ensihoitopalvelua tuottavan organisaation laadunhallinnan kannalta. Aihetta olisi hyvä tutkia laajemmin vaikuttavuustutkimuksena lääketieteelliseltä näkökulmalta ja hoitotieteellisesti auditoida osaamista nimenomaan keskeisten laatumittareiden pohjalta. Tutkimustuloksia ja jatkotutkimusaihe-ehdotuksia voidaan hyödyntää ensihoidon hoito-ohjeiden kehittämisessä ja arvioitaessa hengitysvaikeuspotilaan ensihoidon laatua

The purpose of this study was to chart the quality of emergency care in health care district of HUS Hyvinkää in the form of the competence in their care and estimating the need and response in care for patients with respiratory distress. The goal of the study was to give information about the competence of employees and disclose concrete improvement proposals. The Working life partner for the study was HUS Hyvinkää Emergency Medicine and Services.

The study was executed as a retrospective register-based research. The register data that was used were HUS Hyvinkää health care districts emergency medical service (EMS) patient reports from 2016, where the reason of ambulance transportation was respiratory distress. The theoretic background of the study consisted of researches, clinical guidelines made by specialists, recognized publications and legislation as well as regional instructions. The research material was collected by data collection form that was made both for this study as well as later process auditioning. Objects in the form were made on ground of the theoretic framework and research questions. The body of research consisted of 150 EMS patient reports, which is 20 % of the total amount of EMS mission where the patient’s reason for transportation to hospital by ambulance were respiratory distress.

The quantitative research material was entered a statistical software and were analyzed. In the light of the result of the research there is much to improve in all divisions. Background factors and extensive variables were examined inadequately while estimating the need of treatment. The treatment of patients suffering from respiratory distress could have been more aggressive concerning for example positive airway pressure- and pharmacological treatments as well as the results of the treatment. In addition, the estimation of the response of treatment was inadequate.

The results of the study show that the survey about the competence of treatment concerning patients with respiratory distress has been necessary for both the paramedics themselves, as well as the quality control of the organization producing the EMS. The topic should be studied more extensively as an impact study and audit competence, especially on the grounds of fundamental quality indicators. The results of the study and topic proposals for follow-up research can be utilized in development of treatment regimen for emergency care and when auditioning the quality of emergency care on patients with respiratory distress.