Lapselle merkityksellinen toiminta osallistumista edistävänä tekijänä kuntoutumisen suunnittelussa

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamista Kanta-Hämeen keskussairaalan (K-HKS) lastenneurologian poliklinikalla. Tunnistamisessa hyödynnettiin LOOK -hankkeessa (Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa, lapsen edun arviointi, 2014 – 2017) kehitettyä ”lapselle merkityksellisen toiminnan kuvausta”, Metku -kirjaa, joka oli yksi hankkeessa suunnitelluista yhteistoimijuuteen perustuvista toimintatavoista lapsen osallistumisen ja toimijuuden vahvistumiseksi kuntoutumisprosessissa.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston kerääminen tapahtui kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kerättiin ammattilaisilta ryhmämuotoisen teemahaastattelun kautta, jossa tuotettiin tietoa lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisesta perheiden kanssa Metku -kirjaa käytettäessä. Toisessa vaiheessa aineistoa kerättiin yhteiskehittelyn kautta, jossa ammattilaiset tuottivat tietoa Metku -kirjan käyttöön liittyvistä hyödyistä ja haasteista ammattilaisten näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa ammattilaiset tuottivat yhteiskehittelyn kautta tietoa siitä, mitä on lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen K-HKS:n lastenneurologisella poliklinikalla lapsen ja hänen perheensä osallistumisen edistämiseksi lapsen kuntoutumisen suunnittelussa. Kehittämistyöryhmä koostui K-HKS:n lastenneurologian poliklinikan moniammatillisen työryhmän jäsenistä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämistehtävien tulosten pohjalta tuotoksena syntyi kuvaus lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen ydintekijöistä, joiden tavoitteena oli edistää lapsen ja hänen perheensä osallistumista lapsen kuntoutumisen suunnittelussa.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten yhteenvedon perusteella tuotoksena syntyi kuvaus lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen ydintekijöistä lapsen ja hänen perheensä osallistumisen edistämiseksi lapsen kuntoutumisen suunnittelussa. Ydintekijöiksi nousivat lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen edistämiseksi neljä ammattilaisten yhteistä huomiota vaativaa teemaa, jotka olivat ”Lapsilähtöiset positiiviset asiat”, ”Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen vuorovaikutuksessa”, ”Lapsen ympäristö” ja ”Arkilähtöinen yhteistyö”.

Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen ydintekijöistä muodostuvan yhteisen ymmärryksen tuloksena voidaan edistää lapsen ja hänen perheensä osallistumista kuntoutumisen suunnittelussa. Jaetun ymmärryksen myötä työryhmän yhteiseen tarkasteluun avautuu tämän jälkeen myös osallistumisen edistämisestä syntyneitä hyötyjä lapsen ja hänen perheensä, ammattilaisten, sekä yhteiskunnan näkökulmasta.

The purpose of this research-based developmental study was to encourage increased identification of meaningful activity for the child. The study was based at the Central Hospital of Kanta-Häme (K-HKS). The identification was based upon the Metku book, “description of the meaningful activity for the child” developed by the LOOK project (Child ́s Right to Participate in his/her Rehabilitation, Evaluation of Child ́s Interests 2014 - 2017). The Metku book is an application, which was one of the co-operative approaches designed for the project. Its aim was to increase the child ́s participation and agency in his/her own rehabilitation process.

A qualitative approach was adopted in this study following the strategy of action research. Data collection was implemented in three phases through group-based interviewing, a professional evaluation of Metku book and a group discussion on effective identification methods. The results were taken to the final stage in which professionals produced information on the identification of the meaningful activity for the child in the Child Neurology Outpatient Clinic at the K-HKS. The purpose of this information was to promote the involvement of the child and his/her family in the planning of the child ́s rehabilitation. The development team consisted of members of the multidisciplinary professionals in the Child Neurology Outpatient Clinic in K-HKS. The collected evidence was analysed using data-oriented content analysis. As a result, a number of key factors in increasing the usage of identification of meaningful activity were established.

The key factors consist of a shared professional acknowledgement of the importance of child-centered positive factors. Additionally, professional acceptance that to be seen and heard in everyday life plays an important role in interaction between professionals and families. Further, that the professionals have a shared understanding of the child ́s different environments. Finally, it is necessary to understand the power of co-operation between professionals and families in everyday life.

Addressing all these factors will work towards promoting the use of meaningful activity as means of increasing family participation in a child’s rehabilitation planning.