Podcast vuonna 2018 : Podcastien paikka audiomarkkinoilla eurooppalaisin silmin
Syrjälä, Ville (2018)
Syrjälä, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420093
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä on podcastin nykytila vuonna 2018 eurooppalaisin silmin.
Teoriaosuudessa käydään läpi, mikä podcast on, miten podcast määritellään, kuinka se eroaa muusta audiosta ja ketkä sen kuluttajia ovat. Lisäksi tutkitaan, miten podcastien suosio eroaa Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä ja mitkä ovat Euroopan sisäiset erot. Tutkimuksen teoria-aineisto koostuu erilaisista podcast- ja audiokulutustutkimuksista Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Opinnäytetyötä varten on haastateltu podcastien asiantuntijoina RadioMedian toimitusjohtajaa Stefan Mölleriä, Jakso.fi-podcastpalvelun Olli Sulopuistoa ja Kieku-podcastpalvelun Sampsa Fabritiusta. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina syksyllä vuoden 2018 aikana.
Opinnäytetyön tulosten mukaan podcasteja tehdään innokkaasti ja podcastit yleisesti nähdään enemmän mahdollisuutena kuin uhkana Euroopassa. Radioala on suhtautumisessaan vielä varovainen ja epäilevä, sillä podcastien koetaan vievän enemmän resursseja kuin tuovan tuottoja. Yleisradiolla ja suurilla mediayhtiöillä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi podcastien muoto ja niiden markkinat muodostuvat. Vaikkeivät podcastit ole valtavirtaa, voi yksittäinen tekijä tienata niillä. Vaikkeivät podcastit syrjäyttäisivätkään radiota, on podcastien mahdollista muodostaa Youtuben kaltainen yhteisöllisen median markkina. Podcasteilla on löydettävyyden kanssa ongelma, johon tarvitaan ratkaisu pian.
Opinnäytetyön johtopäätös on se, että podcastaus on Euroopassakin tasaisessa kasvussa, mutta mediakenttä on podcastien kohdalla odottavassa tilassa. Podcastien laatuerot ovat kasvaneet, mitä enemmän tekijöitä on. Podcastien parhaimmisto tulee löydettäväksi vasta, kun yleisöt löytävät podcastit yhdestä julkaisualustasta. Euroopassa ei välttämättä tapahdu samanlaista mantereen kokoista läpimurtoa podcastien kohdalla kuin Amerikassa, mutta pienempiä alueellisia ja maidensisäisiä menestyjiä on mahdollista syntyä.
Teoriaosuudessa käydään läpi, mikä podcast on, miten podcast määritellään, kuinka se eroaa muusta audiosta ja ketkä sen kuluttajia ovat. Lisäksi tutkitaan, miten podcastien suosio eroaa Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä ja mitkä ovat Euroopan sisäiset erot. Tutkimuksen teoria-aineisto koostuu erilaisista podcast- ja audiokulutustutkimuksista Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Opinnäytetyötä varten on haastateltu podcastien asiantuntijoina RadioMedian toimitusjohtajaa Stefan Mölleriä, Jakso.fi-podcastpalvelun Olli Sulopuistoa ja Kieku-podcastpalvelun Sampsa Fabritiusta. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina syksyllä vuoden 2018 aikana.
Opinnäytetyön tulosten mukaan podcasteja tehdään innokkaasti ja podcastit yleisesti nähdään enemmän mahdollisuutena kuin uhkana Euroopassa. Radioala on suhtautumisessaan vielä varovainen ja epäilevä, sillä podcastien koetaan vievän enemmän resursseja kuin tuovan tuottoja. Yleisradiolla ja suurilla mediayhtiöillä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi podcastien muoto ja niiden markkinat muodostuvat. Vaikkeivät podcastit ole valtavirtaa, voi yksittäinen tekijä tienata niillä. Vaikkeivät podcastit syrjäyttäisivätkään radiota, on podcastien mahdollista muodostaa Youtuben kaltainen yhteisöllisen median markkina. Podcasteilla on löydettävyyden kanssa ongelma, johon tarvitaan ratkaisu pian.
Opinnäytetyön johtopäätös on se, että podcastaus on Euroopassakin tasaisessa kasvussa, mutta mediakenttä on podcastien kohdalla odottavassa tilassa. Podcastien laatuerot ovat kasvaneet, mitä enemmän tekijöitä on. Podcastien parhaimmisto tulee löydettäväksi vasta, kun yleisöt löytävät podcastit yhdestä julkaisualustasta. Euroopassa ei välttämättä tapahdu samanlaista mantereen kokoista läpimurtoa podcastien kohdalla kuin Amerikassa, mutta pienempiä alueellisia ja maidensisäisiä menestyjiä on mahdollista syntyä.