Vesistöjen huomioiminen ylitysrakenteissa : Esteet pois! -hanke

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vesistöjen ylitysrakentamisen esteellisyyttä vesiekosysteemin näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on lisätä vesistön kokonaisvaltaisempaa huomioimista ylitysrakentamisessa sekä antaa vastauksia oikean ylitysrakenteen valintaan. Työn toimeksiantaja on Metsähallituksen Eräpalvelut.

Vesistöjen ylitysrakenteet vaikuttavat niin vesiekosysteemiin kuin sen lähiympäristöönkin. Täten ylitysrakentamisessa on huomioitava laaja vaikutusalue. Tietoperustassa olen käsitellyt olennaisimmat huomioonotettavat tekijät.

Suomessa metsäteitä perusparannetaan vuosittain tuhansia kilometrejä ja samalla arvioidaan ylitysrakenteiden mahdollinen korjaus- tai uusimistarve. Tämän opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään vesistöjen ylitysrakenteiden valtakunnallisen ohjeistuksen laadinnassa. Ohjeistus valmistuu vuoden 2018 lopulla Esteet pois! -hankkeen päättyessä.

Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Opinnäytetyön aineisto koostuu Metsähallituksen Eräpalvelujen Esteet pois! -hankkeessa Iijoen vesistöalueelta vuosien 2016 ja 2017 aikana inventoitujen 520 ylitysrakenteiden mittaustuloksista. Mittaamisen haasteina olivat sateiset kesät. Suuri osa mittauksista on toteutettu keskimääräistä korkeamman veden aikana, jolloin erityisesti mahdollisen alivesikorkeuden aikaisen rummun vesisyvyyden ja virtausnopeuden esteellisyyden arvioiminen on ollut haasteellista.

Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia. Vesistöjen ylitysrakenteissa on paljon ekosysteemiä haittaavaa esteellisyyttä ja nykyisessä laajuudessa kyseessä on laaja ympäristöongelma. Esteellisyys johtuu yleisimmin virheellisesti asennetusta tai väärin valitusta ylitysrakenteesta. Nykyisen ympäristöongelman laajuuden vuoksi ylitysrakentamiseen täytyy kiinnittää jatkossa tarkempaa huomiota. Erityisesti arvokkaiden vesiekosysteemien, kuten luonnontilaisen puron tai uhanalaisten taimenen tai jokihelmisimpukan elinpiireissä ylitysrakenne tulisi aina valita siten, ettei se aiheuta haittaa vesiekosysteemille. Tieturvallisuusnäkökulmasta vilkkaasti liikennöidyillä teillä maaeläinten kuivapolkuihin on myös syytä kiinnittää erityistä huomiota.

The main aim of this thesis was to investigate the barriers of water-crossing structures from the point of view of the aquatic ecosystem. The aim is also to increase awareness of how to take better into account the whole water system when building water-crossing structures and how to choose the best water-crossing structure. The commissioner of the study is Metsähallitus.

The research method is quantitative. The research material consists of measurement results of 520 inventory targets made by Metsähallitus in Iijoki river system during the years 2016 and 2017. The challenge of measuring were rainy summers, so most of the measurements were carried out during higher water than on average, making it difficult to estimate low water and water flow barrier estimation.

The water-crossing structures affect both the aquatic ecosystem and its surrounding environment, so it is important to take into account a wide area of influence. The knowledge basis of the thesis consists of the most relevant factors of this topic.

In Finland, forest roads are improved annually by thousands of kilometers, while assessing the possible need for renovation or renewal of water-crossing structures. Using the results of this thesis, Metsähallitus makes nationwide guidelines for the water-crossing structures. The guide will be finished in the end of 2018.

The results of this study support previous research results. There are a lot of migratory barriers in water-crossing structures, especially in the culverts, and at this wide scale it is a wide environmental problem. Barriers are mostly due to incorrectly installed or incorrectly selected water-crossing structures. Due to the scale of the current environmental problem, more attention needs to be paid to water-crossing structures. Particularly in valuable aquatic ecosystems such as natural brooks or endangered trout or freshwater pear mussel habitats, the water-crossing structure should always be chosen so as not harm the aquatic ecosystem. Special attention should also be paid from the safety point of view on busy roads to the dry paths of animals.