Reuse and Recycling : Conditions for co-operation in Helsinki Region
Anttila, Jorma (2018)
Anttila, Jorma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419998
Tiivistelmä
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus pitää yllä tavaroiden uudelleenkäyttöä ja vastaanottaa vierailevilta asiakkaista tavaroita. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY hoitaa Sortti-asemia, jossa asukkaille ja joillekin yrityksille tarjotaan mahdollisuus hankkiutua eroon suurista jätteistä ja tehdä materiaalikierrätystä. HSY on kiinnostunut kehittämään yhteistyötä kierrätyskeskusten kanssa, siten että niissä olisi mahdollisuuksia hylätyn tavaran materiaalikierrätykseen. Tutkimuksen kysymykset ovat: Millaisia ja kuinka paljon uudelleenkäyttöön kelpaamattomia esineitä kierrätyskeskuksiin tarjotaan? Ja miten asiakkaat kokevat jätteiden vastaanottopalveluiden saavutettavuuden?
Työllä on yhteys kiertotalouteen, jossa uudelleenkäyttöä suositaan ensimmäisenä valintana ja materiaalikierrätystä toisena.
Kierrätyskeskuksille ei kelpaa tietyt tavaralajit, kuten turvavälineet, henkarit, tietosanakirjat, ym. tuotteet, joiden tarjonta ylittää vähäisen kysynnän. Kierrätyskeskukset ottavat vastaan tuottajavastuun mukaisesti kaiken sähkö- ja elektroniikkaromun. Laadultaan ja ominaisuuksiltaan vajavaiset huonekalut hylätään suoraan. Vaatteiden ja pienempien esineiden kohdalla lajittelu myyntikelpoisiin tapahtuu varaston sisällä. Noin puolet vastaanotetuista tavaroista päätyy materiaalikierrätykseen tai hyödynnettäväksi energiaksi. Kierrätyskeskuksesta tulevat materiaalivirrat ovat vain noin prosentti Sortti-asemien materiaalikierrätykseen verrattuna.
Espoon Nihtisillan kierrätyskeskukseen tavaroita lahjoittamassa olleita haastateltiin kesällä 2018. Keskimääräinen matka kierrätyskeskukseen oli 6 km. Lähellä asuvat korostuvat vastaajien joukossa. Vastaajista 85% tiesi jonkin Sortti-aseman ja 71% oli käyttänyt jotain Sortti-asemaa. Suurimmalla osalla vastaajista (87%) kaikki tavarat otettiin vastaan. Lopuilla oli jokin ei-vastaan otettu tavara, usein huonekalu. Tyypillinen lahjoitus oli 4 kassillista vaatteita. Lahjoittajat asuivat keskimäärin 11 km päässä jostain Sortti-asemasta. Lahjoittajat olivat kuitenkin valmiit viemään tavaraa 20 km mediaanilla, Sorttia käyttämättömät pikemminkin vielä kauemmas. Matkan pituus ei näyttänyt ongelmalta.
Kierrätyskeskuksessa on tilan vuoksi rajattu kapasiteetti ottaa vastaan tavaroita
Työllä on yhteys kiertotalouteen, jossa uudelleenkäyttöä suositaan ensimmäisenä valintana ja materiaalikierrätystä toisena.
Kierrätyskeskuksille ei kelpaa tietyt tavaralajit, kuten turvavälineet, henkarit, tietosanakirjat, ym. tuotteet, joiden tarjonta ylittää vähäisen kysynnän. Kierrätyskeskukset ottavat vastaan tuottajavastuun mukaisesti kaiken sähkö- ja elektroniikkaromun. Laadultaan ja ominaisuuksiltaan vajavaiset huonekalut hylätään suoraan. Vaatteiden ja pienempien esineiden kohdalla lajittelu myyntikelpoisiin tapahtuu varaston sisällä. Noin puolet vastaanotetuista tavaroista päätyy materiaalikierrätykseen tai hyödynnettäväksi energiaksi. Kierrätyskeskuksesta tulevat materiaalivirrat ovat vain noin prosentti Sortti-asemien materiaalikierrätykseen verrattuna.
Espoon Nihtisillan kierrätyskeskukseen tavaroita lahjoittamassa olleita haastateltiin kesällä 2018. Keskimääräinen matka kierrätyskeskukseen oli 6 km. Lähellä asuvat korostuvat vastaajien joukossa. Vastaajista 85% tiesi jonkin Sortti-aseman ja 71% oli käyttänyt jotain Sortti-asemaa. Suurimmalla osalla vastaajista (87%) kaikki tavarat otettiin vastaan. Lopuilla oli jokin ei-vastaan otettu tavara, usein huonekalu. Tyypillinen lahjoitus oli 4 kassillista vaatteita. Lahjoittajat asuivat keskimäärin 11 km päässä jostain Sortti-asemasta. Lahjoittajat olivat kuitenkin valmiit viemään tavaraa 20 km mediaanilla, Sorttia käyttämättömät pikemminkin vielä kauemmas. Matkan pituus ei näyttänyt ongelmalta.
Kierrätyskeskuksessa on tilan vuoksi rajattu kapasiteetti ottaa vastaan tavaroita