Isät mukana vastasyntyneen virvoitustilanteessa synnytyssalissa

Abstract

Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla isien kokemuksia vastasyntyneen virvoitustilanteessa. Aihe saatiin Vaasan keskussairaalan lastenosastolta, joka tilasi tutkimuksen. Aihe on tärkeä, sillä virvoitustilanne on osa perheen ensimmäisistä yhteisistä minuuteista, jotka luovat alun tulevaisuudelle.

Aineistoa kerättiin isiä haastatellen (n=8) ja kyselylomakkeiden (n=11) avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla ja kyselyaineisto pääsääntöisesti tilastollisin menetelmin. Mukana olleiden isien ja ei mukana olleiden isien aineistot luokiteltiin erikseen.

Suurin osa isistä, jotka olivat olleet mukana lapsen virvoitustilanteessa, koki että he saivat henkilökunnalta hyvin tietoa virvoitustilanteen aikana ja sen jälkeen. Isiä pelotti virvoitustilanne, mutta virvoitustilanteen jälkeen heillä oli helpottunut olo. Isät, jotka eivät olleet mukana virvoitustilanteessa kokivat epätietoisuutta äidistä ja vauvasta sekä olonsa yksinäiseksi. Nämä isät olisivat toivoneet henkilökunnalta enemmän tietoa virvoittelusta ja siihen johtaneista syistä.

Isät tarvitsevat tukea ja tietoa vastasyntyneen virvoittelun aikana ja sen jälkeen. Isät voivat tarvita pientä kannustusta, jotta he uskaltavat koskea vauvaan virvoitustilanteessa sekä osallistua tilanteeseen. Isät kokevat hyväksi olla mukana ja nähdä mitä heidän vauvalleen tehdään.

Jatkossa voisi selvittää minkälaista tiedollista ja psykososiaalista tukea perheet tarvitsevat vastasyntyneiden teho-osastolla, kun lapsi siirtyy sinne virvoittelun jälkeen.

The purpose of this bachelor’s thesis was to describe fathers’ experiences of newborn life support. The topic was received from the client organization, the peadiatric ward in Vaasa Central Hospital. The topic is important because a newborn baby’s life support is a part of the very first minutes together for the family and they create a basis for the future life.

The data was collected with interviews (n = 8) and a questionnaire (n = 11). The data from the interviews and open-ended questions were analysed with a qualitative content analysis method. The other data gathered by the questionnaires were analysed with statistical methods. The data on the fathers who were present in the delivery and the data on the fathers that were not present in the deli-very were classified separately.

Most of the fathers who had been present during the newborn life support situation felt that the staff members had informed them well during and after the neonatal life support. The fathers expressed that they were frightened during the neonatal life support but after it, they felt relieved. The fathers who were not present felt themselves lonely and uncertain about the mother’s and the newborn’s condition. They had received information from the staff. However, they would have expected to be better informed about the newborn life support and the reasons why it was needed.

The fathers who are present, as well as those who are not present, need information and support. The fathers can need a bit of encouragement so that they dare to touch the newborn baby and be present in newborn life support. The fathers feel that it is good to be present and see what is done for their newborn.

A topic for further research could be to find out what kind of informational and psycho-social support families would need in the neonatal intensive care unit after the newborn has been transferred there after life support.