Hoitotyöntekijöiden kokemuksia vuorotyön vaikutuksesta unen laatuun ja työstä palautumiseen

Abstract

Hoitotyöntekijöistä suurin osa tekee vuorotyötä, jonka seurauksena heidän uni- valverytminsä voi poiketa normaalista ja työstä palautuminen voi olla haasta-vaa. Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista, että työvuorosuunnittelua tehdään suunnitelmallisesti. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Oulun yliopistollisen sai-raalan yhteiskäytön yksikön vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden kokemuksia vuorotyön vaikutuksesta unen laatuun ja työstä palautumiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden työhyvin-voinnin kehittämiseen. Tutkimuksessa pilotoitu kyselymittari jää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttöön ja toimii osana työntekijöiden terveyden edistämisen suunnitelman laatimisessa.

Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskeiset käsitteet liittyvät työhyvin-vointiin, vuorotyöhön, uneen ja työstä palautumiseen. Opinnäytetyö on tehty kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen vastasivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiskäytön yksikön vuorotyötä tekevät hoitotyöntekijät. 151 hoitotyöntekijästä kyselyyn vastasi 99. Vastausprosentti oli 66 %. Vastaukset analysoitiin Webropol-ohjelman raportointityökalua apuna käyttäen.

Tuloksista ilmeni, että hoitotyöntekijät kokivat iltavuoron ja seuraavan päivän aamuvuoron välisen yön ongelmalliseksi nukkumisen kannalta. Tämä heijastuu väsymyksenä työvuorossa, eikä työstä palautumista tapahdu. Suurin osa vas-taajista koki vaikeuksia nukahtaa iltavuoron jälkeen, eikä pitänyt yövuoron jäl-keistä unta riittävän virkistävänä. Miehet kokivat palautuvansa työstä paremmin kuin naiset. Ergonomista työvuorosuunnittelua toteuttavat työntekijät palautuivat paremmin kuin he, jotka eivät suunnittele ergonomisesti työvuorojaan. Kehittä-miskohteena tutkimustulosten perusteella voidaan suositella työvuorosuunnitte-lussa huomioitavan ergonomisten työvuorojen käyttöä enemmän. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työyksiköiden esimiehet ja työhyvinvoinnin palve-lut voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työntekijöiden työhyvinvoinnin pa-rantamiseksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

Asiasanat: hoitotyöntekijä, palautuminen, työhyvinvointi, työvuorosuunnittelu, uni, vuorotyö

Most nursing staff do shift work, which results in deviation in their sleep and wake rhythms and returning to normal work rhythm is challenging. From a well-being viewpoint, it is essential that shift planning is carried out systematically. The purpose of this Thesis was to find about the experiences of the effects of shift work on nursing staff working in the emergency and observation units of Oulu University Hospital. The aim of the thesis was to produce information for improving the occupational well-being of employees who do shift work. The sur-vey meter used in this research pilot will remain with the Northern Ostrobothnia Hospital District and function as part of their development of plans for the im-provement of employee wellbeing.

The theoretical framework key concepts relate to occupational well-being, shift work, sleep and recovery from work. The thesis was done using a quantitative approach. The research was conducted as a structured survey by using the Webpropol structured questionnaire. The survey was carried out on nurses working shifts at the Northern Ostrobothnia Hospital District emergency and observation units. 99 out of 151 nursing staff responded to the survey. The re-sponse rate was 66 %. The results were analysed using the Webpropol report-ing tool.

The results showed that nursing staff experienced the night between an after-noon shift and followed by morning shift as problematic for sleeping. This is re-flected as fatigue during work shift and recovery from work does not occur. Most of the respondents experienced difficulty falling asleep following an after-noon shift. Over half of the workers experienced that sleep following a night shift was not adequately refreshing. Men recovered from shift work better than women. Those who carried out ergonomic work shift planning recovered better than those who did not. Based on the research results it is recommended as a development target that ergonomic work shift planning should be implemented more. The unit supervisors at Northern Ostrobothnia Hospital District and occu-pational well-being services can benefit from the results of this research to im-prove the well-being of the nursing staff.

Keywords: nursing staff, recovery, occupational well-being (well-being at work), work shift planning, sleep, shift work