Sosiaalinen kuntoutus : Näkökulmia palvelumallin muotoiluun

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on nostaa esille joitain sosiaalisen kuntoutuksen toimivia käytäntöjä ja luoda yksi sosiaalisen kuntoutuksen palvelumalli. Tavoitteena on luoda malli, jonka kautta voidaan tuottaa asiakkaille sekä intensiivisempää yksilövalmennusta että kevyempää ja yhteisöllisempää palvelua. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, millaisella palvelulla asiakasta voidaan parhaiten tukea sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa.

Teoriaosuudessa lähestytään sosiaalista kuntoutusta tarkastellen mitä sosiaalinen kuntoutus on, mitä sillä tavoitellaan ja miten sitä toteutetaan. Lisäksi kerrotaan lyhyesti Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (SOSKU), Seinäjoen osahankkeen asiakastyöstä. Tutkimusosuudella haettiin tietoa siitä, millaisella palvelulla asiakasta voidaan parhaiten tukea sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Kohderyhmäksi valittiin Seinäjoen osahankkeen asiakkaita (N=19). Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksellinen osuus yhdessä teoreettisen osuuden kanssa pohjustivat sosiaalisen kuntoutuksen palvelumallinnusta.

Tutkimuksen tulokset tukevat teoriapohjaa sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisen keskeisistä elementeistä hyvin vahvasti. Työntekijän ja asiakkaan välisellä luottamuksella, vuorovaikutussuhteella ja kohtaamisella on sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa suuri rooli. Työntekijä ei saa korostaa auktoriteettiasemaansa vaan asiakas on kohdattava tasavertaisena. Palvelun osalta tärkeitä elementtejä olivat myös vapaaehtoisuus, toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. Yllättävän vahvasti esille nousivat huolenpidon ja turvallisuuden tunteen merkitys.

Palvelumalli painottaa toiminnan vapaaehtoisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Palvelumalli kuuluu työn salattuun osuuteen.

The purpose of this development assignment is to bring up some viable methods of social rehabilitation and to design, based on them, a new service model for social rehabilitation. The objective of designing this service model is to produce more intensive individual coaching as well as more agile and communal service for the clients of social rehabilitation. This thesis examines what kind of services support the clients in the best possible way during the social rehabilitation process.

The theoretical section explains what social rehabilitation is, what its purpose is and how to implement it. In addition, there is a short description of the client work in Seinäjoki sub-project, which is a part of a Social Rehabilitation Development Project (SOSKU). The empirical part is looking for information about what kind of service supports the client best in the social rehabilitation process. The target group was selected among the clients of Seinäjoki subproject (N=19). The data were collected by theme interviews and analysed using inductive content analysis. The empirical part together with the theoretical section gave an introduction for the service model of the social rehabilitation.

The results of this research support the key elements of the theoretical basis very strongly. Trust, interaction and encounters between the employee and the client have a major role in the social rehabilitation process. The employee must not emphasize his authority but the client must be treated equally. Voluntary approach, functional methods and doing things together were also important elements in the social rehabilitation process. The importance of the feeling of being taken care of and the feeling of security were brought up surprisingly strongly.

The service model emphasizes the voluntary nature of the social rehabilitation as well as client-oriented approach. The service model is confidential and thus not open to everyone.