Monitoimijaisen perhetyön mallin kehittäminen : Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE)
Korhonen, Satu (2018)
Korhonen, Satu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520302
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomessa on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka tavoitteena on luoda tehokkaampia ja laadukkaampia palveluita. Uudistuksella tavoitellaan hyvinvoinnin lisäämistä ja eriarvoisuuden vähenemistä. Lapsi- ja perhepalvelujen tulisi tarjota perheille apua oikea-aikaisesti sekä ennaltaehkäisevästi. Perhetyö on kokonaisvaltainen prosessi, jossa työskentelee monia eri tahoja. Perhetyön määritteleminen on vielä osittain jäsentymätön. Perhetyön sisällöt määrittyvät pitkälti tällä hetkellä toimijoiden mukaan. Uudistuksen tavoitteena on luoda yhteisiä toimintamalleja. Meidän tulee löytää yhteinen näkemys siitä mitä eri perhetyön muodot tarkoittavat.
Pohjois-Savossa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) toteuttaa YHDESSÄ!-hanke. YHDESSÄ!-hankkeessa kehitetään varhaiseen tukeen ja matalaan kynnykseen perustuvaa perhekeskustoimintamallia sekä erityisen ja vaativan tason palveluita, joihin kuuluu lastensuojelun kehittäminen. Lastensuojelun ja monitoimijaisen perhetyön mallin kehittäminen on yksi viidestä lastensuojelun kehittämisosaalueesta, joita hankkeen aikana on viety eteenpäin. Kehittämistyössäni olin mukana YHDESSÄ!-hankkeessa keräämässä tietoa monitoimijaiseen perhetyön malliin. Monitoimijaisen perhetyön ja perhekuntoutuksen kokonaisuuden osatoteuttajina olivat Kuopion kaupunki ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), joiden hanketyöntekijät olivat vetovastuussa. Tiedon kerääminen tapahtui neljässä yhteiskehittämispäivässä. Päiviin osallistui perhetyössä mukana olevia tahoja eri puolilta Pohjois-Savoa. Kehittämispäivien teemoja olivat lapsi- ja perhekeskeisyys, kuntouttava työote, monitoimijainen arviointi sekä perhetyön eri muotojen selkiyttäminen. Tieto monitoimijaiseen perhetyön malliin kerättiin Learning Cafe työryhmätyöskentelyistä sekä palautekyselynä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi monitoimijainen perhetyön malli. Monitoimijainen avoin ja arvostava yhteistyö perhetyön eri toimijoiden välillä on tärkeää perhetyönprosessin onnistumisen kannalta. Työskentelyn keskiössä ovat lapsi- ja perhekeskeisyys sekä heidän osallisuutensa työskentelyssä. Fattoren, Masonin ja Watsonin luoma lasten hyvinvoinnin malli luo hyvän pohjan lasten kohtaamiseen ja osallisuuteen työskentelyssä. Arvostava kohtaaminen on tärkeää perhetyössä. Työskentely perheiden kanssa perustuu luottamukselliseen työskentelysuhteeseen. Työskentelyssä korostuu kuntouttava työote, joka tukee koko perhettä muutokseen. Yhteisessä työskentelyssä olevat tahot osallistuvat kaikki yhteiseen arviointiin. Tietoa perheestä täydennetään koko perhetyö prosessin ajan. Yhteinen työskentely perhetyössä mahdollistaa jatkumollisuuden perheiden palveluissa ja perheet saavat oikeita palveluita oikeaan aikaan.
Suomessa on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka tavoitteena on luoda tehokkaampia ja laadukkaampia palveluita. Uudistuksella tavoitellaan hyvinvoinnin lisäämistä ja eriarvoisuuden vähenemistä. Lapsi- ja perhepalvelujen tulisi tarjota perheille apua oikea-aikaisesti sekä ennaltaehkäisevästi. Perhetyö on kokonaisvaltainen prosessi, jossa työskentelee monia eri tahoja. Perhetyön määritteleminen on vielä osittain jäsentymätön. Perhetyön sisällöt määrittyvät pitkälti tällä hetkellä toimijoiden mukaan. Uudistuksen tavoitteena on luoda yhteisiä toimintamalleja. Meidän tulee löytää yhteinen näkemys siitä mitä eri perhetyön muodot tarkoittavat.
Pohjois-Savossa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) toteuttaa YHDESSÄ!-hanke. YHDESSÄ!-hankkeessa kehitetään varhaiseen tukeen ja matalaan kynnykseen perustuvaa perhekeskustoimintamallia sekä erityisen ja vaativan tason palveluita, joihin kuuluu lastensuojelun kehittäminen. Lastensuojelun ja monitoimijaisen perhetyön mallin kehittäminen on yksi viidestä lastensuojelun kehittämisosaalueesta, joita hankkeen aikana on viety eteenpäin. Kehittämistyössäni olin mukana YHDESSÄ!-hankkeessa keräämässä tietoa monitoimijaiseen perhetyön malliin. Monitoimijaisen perhetyön ja perhekuntoutuksen kokonaisuuden osatoteuttajina olivat Kuopion kaupunki ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), joiden hanketyöntekijät olivat vetovastuussa. Tiedon kerääminen tapahtui neljässä yhteiskehittämispäivässä. Päiviin osallistui perhetyössä mukana olevia tahoja eri puolilta Pohjois-Savoa. Kehittämispäivien teemoja olivat lapsi- ja perhekeskeisyys, kuntouttava työote, monitoimijainen arviointi sekä perhetyön eri muotojen selkiyttäminen. Tieto monitoimijaiseen perhetyön malliin kerättiin Learning Cafe työryhmätyöskentelyistä sekä palautekyselynä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi monitoimijainen perhetyön malli. Monitoimijainen avoin ja arvostava yhteistyö perhetyön eri toimijoiden välillä on tärkeää perhetyönprosessin onnistumisen kannalta. Työskentelyn keskiössä ovat lapsi- ja perhekeskeisyys sekä heidän osallisuutensa työskentelyssä. Fattoren, Masonin ja Watsonin luoma lasten hyvinvoinnin malli luo hyvän pohjan lasten kohtaamiseen ja osallisuuteen työskentelyssä. Arvostava kohtaaminen on tärkeää perhetyössä. Työskentely perheiden kanssa perustuu luottamukselliseen työskentelysuhteeseen. Työskentelyssä korostuu kuntouttava työote, joka tukee koko perhettä muutokseen. Yhteisessä työskentelyssä olevat tahot osallistuvat kaikki yhteiseen arviointiin. Tietoa perheestä täydennetään koko perhetyö prosessin ajan. Yhteinen työskentely perhetyössä mahdollistaa jatkumollisuuden perheiden palveluissa ja perheet saavat oikeita palveluita oikeaan aikaan.