Effective Patient Education Methods in the Care of Breast Cancer Patients

Abstract

In Finland alone, over 4000 women each year get diagnosed with breast cancer. The purpose of this thesis was to describe effective patient education methods in the care of breast cancer in women. The aim was to collect relevant current knowledge on effective patient education methods to be used in the development of care of breast cancer patients. This descriptive literature review consists of 10 articles. The material was gathered from reliable sources, such as Cinahl and PubMed. Deductive thematic analysis was used to analyse the material.

Through analysis, two (2) individual, two (2) group, and multiple audio-visual patient education methods were identified. Different parameters were used to assess effectiveness: quality of life, depression and anxiety levels, satisfaction with the information provided, adjustment to cancer, and the effect on decision-making. The results showed that individual patient education methods, support groups, and audio-visual methods all proved somewhat effective, to varying degrees. Patients’ informational needs were highest prior to commencing treatment.

Patient education has an impact on the patient’s quality of life, compliance with the treatment, and decision-making process. More studies are needed on the effectiveness of patient education. A combination of different methods seems to produce good results. Individually tailored patient education that suits the patients’ needs and abilities seems an option that would also produce good results in terms of effectiveness and patient satisfaction. Tailoring patient education even more carefully might improve the effectiveness of patient education, if it directly meets the patients’ needs.

Pelkästään Suomessa yli 4000 naista saa vuosittain rintasyöpädiagnoosin. Tässä opinnäytetyössä esitellään tutkittua tietoa vaikuttavista potilasohjausmenetelmistä rintasyöpäpotilaiden hoidossa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja se pohjautuu kymmeneen artikkeliin. Materiaali kerättiin luotettavista lähteistä, kuten käyttämällä Cinahl- ja PubMed-hakukoneita. Vain tieteelliset artikkelit valittiin mukaan katsaukseen. Analyysi toteutettiin deduktiivisena teema-analyysina.

Analyysissä tunnistettiin kaksi yksilönohjausmenetelmää, kaksi ryhmänohjausmenetelmää, ja useita audiovisuaalisia potilasohjausmenetelmiä. Menetelmien vaikuttavuutta mitattiin tutkimuksissa erilaisilla parametreilla. Näitä olivat elämänlaatu, masennus ja ahdistus, tyytyväisyys saatuun tietoon, sopeutuminen syöpään sekä vaikutus päätöksentekoon. Tuloksien mukaan yksilöohjaus-, ryhmänohjaus-, ja audiovisuaalinen menetelmä osoittautuivat kaikki tehokkaiksi vaihtelevissa määrin. Potilaiden tiedontarve oli suurin juuri ennen hoidon aloittamista.

Potilasohjauksella on vaikutusta mm. potilaan elämänlaatuun, hoitoon mukautumiseen sekä päätöksentekoprosessiin. Lisää tutkimustietoa tarvitaan potilasohjauksen tehokkuudesta. Eri metodien yhdisteleminen vaikuttaisi tuottavan hyviä tuloksia potilasohjauksessa. Yksilöllisesti räätälöity potilasohjaus joka vastaa potilaan tarpeita ja kykyjä, vaikuttaisi myös tuottavan hyviä tuloksia tehokkuuden ja potilastyytyväisyyden näkökulmasta. Räätälöimällä potilasohjausta entistä tarkemmin vastaamaan potilaan tarpeita, saatetaan pystyä parantamaan potilasohjauksen tehokkuutta.