Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

GC-SCD/FID, käyttöönotto ja ilmanäytteiden analyysin validointi

Urbano, Timo (2018)

Avaa tiedosto
Urbano_Timo 1.pdf (982.9Kt)
Lataukset: 


Urbano, Timo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120866
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Työterveyslaitoksen työympäristölaboratorioissa Helsingin toimipisteessä. Työn tavoitteena oli ottaa käyttöön uusi analyysilaite ja menetelmä ilmanäytteille pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ja kaasumaisten hiilivetyjen analysoimiseksi. Tutkittavina rikkiyhdisteinä olivat rikkivety (H2S), karbonyylisulfidi (COS), metyylimerkaptaani (CH4S), etyylimerkaptaani (C2H6S) ja dimetyylisulfidi (DMS) sekä hiilivetyinä metaani (CH4), etaani (C2H6), propaani (C3H8) ja butaani (C4H10). Yhdisteet analysoitiin GC-SCD/FID – laitteistolla, joka on optimoitu kaasunäytteille.

Analyysimenetelmänä GC-SCD on monivaiheinen havaitsemismenetelmä rikkiyhdisteille, jossa komponentit ensin erotellaan toisistaan kaasukromatografissa. Erottuneet yhdisteet poltetaan korkeassa lämpötilassa ja palamistuotteena syntynyt rikkimonoksidi (SO) sekoitetaan otsonin (O3) kanssa. Reaktiosta tuotettu valo suodatetaan optisesti, signaali vahvistetaan ja detektoidaan. Tämä signaali on lineaarisesti verrannollinen näytteen sisältämän rikin määrään.

Työnsuoritus aloitettiin ajo-parametrien optimoinnilla. Validoinnin parametreinä olivat toteamis- ja määritysraja, mittausepävarmuus sekä säilyvyyskokeet. Toteamisrajaksi kaikille rikkiyhdisteille saatiin alle <0,02 ppm ja kokonaismittausepävarmuudeksi 14–39 %, riippuen yhdisteestä ja pitoisuustasosta.

Kevyiden hiilivetyjen osalta toteamisrajaksi saatiin kaikille yhdisteille <0,25 ppm ja kokonaismittausepävarmuudeksi 10–46 % pitoisuudesta ja yhdisteestä riippuen.

Säilyvyyskokeet osoittivat, että rikkiyhdisteet tulisi analysoida 48 tunnin sisällä. Metaanin, etaanin, propaanin ja butaanin pitoisuuksissa tapahtui muutoksia vasta 120 tunnin kuluttua näytteenotosta.

Työterveyslaitos tulee hyödyntämään analyysejä palvelutoiminnassaan.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste