Living lab -tapaustutkimus antimikrobisista pinnoista
Hyvönen, Anni (2018)
Hyvönen, Anni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120914
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen puitteissa tehtiin Living lab -tapaustutkimus alakoulussa tutkien antimikrobisten pintojen vaikutusta mikrobistoon keväällä 2018. Antimikrobisten pintojen avulla pyritään vähentämään ihmisille haitallisten mikrobien määrää pinnoilla ja näin myös pienentämään taudinmuodostumista. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Isku Interior Oy:lle. Mikrobimäärityksiä tehtiin maalis-huhtikuun 2018 aikana kuutena eri kertana.
Tutkimuksen aikana tutkittiin kvantitatiivisesti aerobisten kokonaisbakteerien määrä sekä kvalitatiivisesti gram-negatiivisia bakteereita MacConkey-agarilla, enterokokit sekä Staphylococcus aureus maljakasvatusalustojen ja matriisiavusteisen laser-desorptio-ionisaatio-lentoaikamassaspektrometrian avulla. Lisäksi erillisellä virusnäytteenotolla tutkittiin löytyykö pinnoilta noro- ja adenoviruksia. Tutkimuksen edetessä mukaan lisättiin myös ATP-mittarilla suoritetut pintahygieniatestaukset. Antimikrobisten pintojen mahdollista vaikutusta lyhytaikaisiin sairastumisiin tutkittiin tilastollisesti käyttämällä hyväksi koululta saatua personoimatonta poissaolodataa puolen vuoden väliseltä ajalta.
Maljakasvatusten tulokset sekä antimikrobisilta että vertailupinnoilta olivat hyvin alhaisia. Kvantitatiivisista tuloksista on visuaalisesti nähtävissä kuvaajista, että useimmissa antibakteerisissa kalusteissa oli vähemmän bakteereita kuin vertailukalusteissa. Pulpettien, tuolien, opettajan pöydän, oven kahvan sekä allaspöydän tuloksista saatiin sekä t-testillä että yksisuuntaisella varianssianalyysilla tulokseksi, että pintojen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa 95 %:n luottamustasolla. Tuolinrunkojen osalta yksisuuntaisella varianssianalyysilla saatiin tulokseksi, että pintojen välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa 95 %:n luottamustasolla. Kvalitatiivisten bakteeritutkimusten osalta ei löytynyt yhtään enterokokkeja tai Staphylococcus aureusta. MacConkey-agareilta löytyi joitakin opportunistisia patogeeneja. Adenovirusta löytyi luokan oven kahvasta yhdellä näytteenottokerralla. ATP-mittauksen perusteella pinnat eivät olleet erityisen likaisia. ATP-mittaustuloksilla ei löytynyt tilastollista riippuvuutta kvantitatiivisten mikrobitulosten kanssa. Tutkittaessa poissaolotietoja huomattiin, että oppilaiden poissaoloissa oli eroa eri luokkahuoneissa.
Tutkimuksen aikana tutkittiin kvantitatiivisesti aerobisten kokonaisbakteerien määrä sekä kvalitatiivisesti gram-negatiivisia bakteereita MacConkey-agarilla, enterokokit sekä Staphylococcus aureus maljakasvatusalustojen ja matriisiavusteisen laser-desorptio-ionisaatio-lentoaikamassaspektrometrian avulla. Lisäksi erillisellä virusnäytteenotolla tutkittiin löytyykö pinnoilta noro- ja adenoviruksia. Tutkimuksen edetessä mukaan lisättiin myös ATP-mittarilla suoritetut pintahygieniatestaukset. Antimikrobisten pintojen mahdollista vaikutusta lyhytaikaisiin sairastumisiin tutkittiin tilastollisesti käyttämällä hyväksi koululta saatua personoimatonta poissaolodataa puolen vuoden väliseltä ajalta.
Maljakasvatusten tulokset sekä antimikrobisilta että vertailupinnoilta olivat hyvin alhaisia. Kvantitatiivisista tuloksista on visuaalisesti nähtävissä kuvaajista, että useimmissa antibakteerisissa kalusteissa oli vähemmän bakteereita kuin vertailukalusteissa. Pulpettien, tuolien, opettajan pöydän, oven kahvan sekä allaspöydän tuloksista saatiin sekä t-testillä että yksisuuntaisella varianssianalyysilla tulokseksi, että pintojen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa 95 %:n luottamustasolla. Tuolinrunkojen osalta yksisuuntaisella varianssianalyysilla saatiin tulokseksi, että pintojen välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa 95 %:n luottamustasolla. Kvalitatiivisten bakteeritutkimusten osalta ei löytynyt yhtään enterokokkeja tai Staphylococcus aureusta. MacConkey-agareilta löytyi joitakin opportunistisia patogeeneja. Adenovirusta löytyi luokan oven kahvasta yhdellä näytteenottokerralla. ATP-mittauksen perusteella pinnat eivät olleet erityisen likaisia. ATP-mittaustuloksilla ei löytynyt tilastollista riippuvuutta kvantitatiivisten mikrobitulosten kanssa. Tutkittaessa poissaolotietoja huomattiin, että oppilaiden poissaoloissa oli eroa eri luokkahuoneissa.