Salaojitussuunnitelma – toteutus ja ravinnehuuhtoutumien ennaltaehkäisy
Mäenpää, Matti (2018)
Mäenpää, Matti
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121121008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121121008
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on tehdä salaojitussuunnitelma 6,5 hehtaarin kokoiselle pellolle. Suunnitelma tehdään tavalla, joka noudattaa kaikkia vaadittuja standardeja ja olisi myös mahdollista tehdä käytännössä. Työhön sisältyy myös pohdiskelua siitä, miten ravinnehuuhtoutumia voitaisiin tulevaisuudessa vähentää salaojitussuunnitelman yhteydessä.
Ravinnehuuhtoutumien vähentämisestä opinnäytetyössä keskitytään siihen, miksi näitä olisi hyvä saada pienenemään ja niihin keinoihin, joita voisi toteuttaa salaojasuunnitelman yhteydessä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi säätösalaojitus, säätökastelu ja typen kerääminen puuhakebioreaktoriin.
Salaojasuunnitelman tekemisessä lähdetään liikkeelle siitä, kannattaako tämän toteuttaminen. Seuraavaksi on vuorossa mitoitustyöt maastossa, joiden tarkoituksena on etsiä tarpeeksi tietoa alueesta pohjakartan laadintaan. Maastotöiden jälkeen on taas mahdollista määrittää peltojen ojavälit. Tässä kohdin tutustutaan myös erilasiin tapoihin määrittää tämä kriittinen arvo. Sen lisäksi on tärkeää myös valita muut arvot kuten ojasyvyys ja kokoojaojien putkikoot. Lopuksi suunnitelma piirretään näiden kerättyjen tietojen perusteella ja tiettyjä toimintatapoja soveltamalla kuten piirtämällä imuojat korkeuskäyriin nähden vinottain, jotta vesi imeytyisi paremmin.
Lopuksi arvioidaan sitä, onko suunnitelma sellainen, että sen voisi toteuttaa käytännössä. Sen lisäksi tuodaan esille se, mitä siitä puuttuu. Viimeisessä kappaleessa on myös yhteenveto siitä, kuinka ravinnehuuhtoutumia voitaisiin estää salaojitussuunnitelman yhteydessä paremmin tulevaisuudessa.
Ravinnehuuhtoutumien vähentämisestä opinnäytetyössä keskitytään siihen, miksi näitä olisi hyvä saada pienenemään ja niihin keinoihin, joita voisi toteuttaa salaojasuunnitelman yhteydessä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi säätösalaojitus, säätökastelu ja typen kerääminen puuhakebioreaktoriin.
Salaojasuunnitelman tekemisessä lähdetään liikkeelle siitä, kannattaako tämän toteuttaminen. Seuraavaksi on vuorossa mitoitustyöt maastossa, joiden tarkoituksena on etsiä tarpeeksi tietoa alueesta pohjakartan laadintaan. Maastotöiden jälkeen on taas mahdollista määrittää peltojen ojavälit. Tässä kohdin tutustutaan myös erilasiin tapoihin määrittää tämä kriittinen arvo. Sen lisäksi on tärkeää myös valita muut arvot kuten ojasyvyys ja kokoojaojien putkikoot. Lopuksi suunnitelma piirretään näiden kerättyjen tietojen perusteella ja tiettyjä toimintatapoja soveltamalla kuten piirtämällä imuojat korkeuskäyriin nähden vinottain, jotta vesi imeytyisi paremmin.
Lopuksi arvioidaan sitä, onko suunnitelma sellainen, että sen voisi toteuttaa käytännössä. Sen lisäksi tuodaan esille se, mitä siitä puuttuu. Viimeisessä kappaleessa on myös yhteenveto siitä, kuinka ravinnehuuhtoutumia voitaisiin estää salaojitussuunnitelman yhteydessä paremmin tulevaisuudessa.