Haimasyöpää sairastavan elämänlaatu

Abstract

Haimasyöpä on yksi pahamaineisimmista syövistä. Sairauden vakavuus ja huono ennuste vaikuttaa ymmärrettävästi sairastavan elämänlaatuun. Elämänlaatu on subjektiivinen kokemus, joka jaotellaan fyysiseen-, psyykkiseen- ja sosiaaliseen osa-alueeseen. Aiheen valintaan vaikuttivat molempien kiinnostus aihetta kohtaan ja saimme yhteistyökumppaniksemme Suomen syöpäpotilaat Ry:n.

Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla haimasyöpää sairastavan elämänlaatua hänen itsensä kokemana. Tavoitteenamme oli valmiin työn kautta tukea niitä, jotka tulevaisuudessa sairastuvat haimasyöpään, sillä he voivat saada tästä tutkimuksesta vertaistukea. Myös opinnäytetyömme yhteistyökumppanin on mahdollista hyödyntää tekemäämme tutkimusta heidän omassa työssään. Yhteistyökumppani voi antaa muille sairastuneille tukea ja tietoa tutkimuksemme avulla. Tavoitteenamme oli myös oppia itse ymmärtämään vakavasti sairaiden kokemuksia ja tuntemuksia, sekä yhdistää haastateltavan kokemukset tutkittuun teoriatietoon. Lisäksi yhtenä tavoitteenamme oli haimasyöpäsairaiden hoidon kehittäminen niin, että hoidossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota heidän elämänlaatuunsa.

Tietoperusta muodostui aiheeseemme liittyvistä kirjoista, aiemmin tehdyistä tutkimuksista sekä väitöskirjoista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmällä, teemahaastattelulla, sillä sen avuin pääsimme mahdollisimman hyvin tarkoitukseemme ja tavoitteisiimme. Teemahaastattelulla saimme kattavan aineiston ja haastattelu toteutettiin kasvotusten haastateltavan kotona. Haastattelu oli keskustelunomainen, jonka tukena oli ennalta laadittu teemahaastattelurunko. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen mukaan syöpä on vaikuttanut elämänlaatuun sen eri osa-alueilla osittain negatiivisesti ja osittain positiivisesti. Sairauden vuoksi liikuntakyky heikentyi, eikä kotitöitä jaksanut tehdä normaalisti. Kutina ennen leikkausta ja erilaiset hoitovälineet sairaalassa ollessa aiheuttivat unettomuutta ja väsymystä. Ruokailutottumukset muuttuivat annoskokojen ja tiettyjen ruoka-aineiden osalta. Myös oksentelu ja pahoinvointi vaivasivat leikkauksen jälkeen. Nämä ovat asioita, jotka ovat heikentäneet elämänlaatua sairauden eri vaiheissa. Perhe- ja ystävyyssuhteet ovat lähentyneet, joka on vaikuttanut sosiaaliseen elämänlaatuun myönteisesti. Myös hoitohenkilökunnan ammattitaito ja oma elämän halu vaikuttivat elämänlaatuun positiivisesti.

Hoitotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota elämänlaatuun. Esimerkiksi ruokailuun liittyen pitää antaa ohjeita, jotta sairastava ei joudu olemaan yksin ongelmiensa kanssa. Vertaistukiryhmistä tai erilaisista tietolähteistä kertominen on myös tärkeää. Tämän tutkimuksen antamaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää konkreettisesti syöpää sairastavan hoitotyössä. Jatkotutkimusehdotuksena on elämänlaatu haimasyöpää sairastavan läheisen kokemana.

Pancreatic cancer is one of the most notorious cancers. Both the severity of the disease and poor prognosis affect the quality of patient’s life. Our interest concerning this topic was the main reason for choosing it as a research theme. We cooperated with Association of Cancer Patients in Finland.

The main objective was to describe the quality of life in patient with pancreatic cancer based on his own experiences. We investigated the effects of the disease for patient´s physical, psychological and social life. We aimed to support those patients who suffer pancreatic cancer in the future by providing them peer support. Our partner in cooperation may take advantage of the results of our thesis. We also wanted to develop our understanding of the experiences and feelings of severely ill patients. Furthermore, we aimed to develop the treatment of the patients with pancreatic cancer in such a way that more attention would be payed to the quality of life in all its aspects.

Theoretical background was based on the books and studies related to our thesis topic. Research was carried out using qualitative research method, i.e. theme interview, since it appeared to be the most appropriate way to reach the research aims. The face-to-face interview was performed at interviewee’s home and we managed to get an extensive material from it. The interview was a usual conversation-like situation even though we had a pre-prepared outline of the interview with us. The material was analysed by content analysis.

Our research revealed that pancreatic cancer has influenced part negatively and part positively for patient’s life quality in its various areas. Patient’s ability to move began to decline and there appeared to be more difficulties to do normal household-work. Itching before surgery and different instruments for treatment during the stay in the hospital caused insomnia and fatigue. Eating habits changed especially concerning the size of the meal and particular foodstuffs that did not taste anymore. Patient suffered from nausea and vomiting after the surgery. These things have weakened the quality of the patient’s life during the different phases of the disease. Family relations and other friendships have become closer than earlier which have had a positive influence over the social life quality. Patient’s own zest for life and the professional skills of the health care workers have also had a positive influence.

Special attention needs to be paid for the quality of life in question of nursing. As an example, it is important to provide guidance on nutrition and eating in order to avoid the patient to be left alone with problems. A peer support group may be useful for some patients and it is essential to tell about the existence of such groups. The results of this study can later be utilized alongside the nursing of a cancer patient. Further research would be needed to investigate the life quality of relatives of patient with pancreatic cancer.