Futuro no. 001 : Documentation and evaluation of preservation need
Kuitunen, Anna-Maija (2010)
Kuitunen, Anna-Maija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810879
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin 1960-luvun loppupuolella valmistuneen Futuro-nimisen muovitalon nykytilannetta ja kuntoa. Myös talon merkitystä ja säilyttämistarvetta arvioitiin. Talo dokumentoitiin kirjallisesti ja valokuvaamalla. Dokumenttivalokuvien lisäksi kohteesta otettiin myös 360°-panoramakuvia, jotka helpottavat ellipsoidin muotoisen tilan hahmottamista. Vauriot kirjattiin ylös ja niistä tehtiin havainnollistavat vauriokartoituskuvat.
Futuro-talo oli alun perin tarkoitettu nopeasti lämpiäväksi hiihtomajaksi, mutta siitä muotoutui sittemmin kansainvälisesti tunnettu muovitalojen ikoni ja lopulta taideobjekti. Futuro-taloja on valmistettu Suomessa vuosina 1968–78 arviolta kaksikymmentä, ja niistä suurin osa oli tarkoitettu vientiin. Suunnittelijana toimi arkkitehti Matti Suuronen ja valmistajana Oy Polykem Ab. Tutkimuksen kohteena oleva Futuro on sarjanumeroltaan nro 001 ja lajissaan toinen heti prototyypin jälkeen. Se on tiettävästi yksi neljästä Suomessa jäljellä olevista Futuroista. Talo koostuu kuudestatoista pulteilla ellipsoidin muotoon yhteen liitetystä lasikuituvahvisteisesta polyesterihartsielementistä, joiden väliin on laminoitu eristeeksi polyuretaanivaahtoa.
Futuro nro 001 on saanut alkuaikojen kiinnostuksen jälkeen olla pitkään rauhassa alkuperäisellä paikallaan ja omistajallaan Hirvensalmella. Siihen ei ole tehty muutoksia tai korjauksia, vaan se on yhä alkuperäisessä asussaan. Futuro nro 001:een ei koskaan vedetty sähköjä, ja se on ollut alkuajoistaan asti vain satunnaiskäytössä. Se on seissyt paikallaan yli neljäkymmentä vuotta lähes käyttämättömänä uhmaten kuluttavia sääolosuhteita.
Talon todettiin olevan likaantunut, ja siihen on päässyt syntymään pienempiä vaurioita. Suurimmat ongelmat esiintyivät ulkokuoressa, jossa elementtien halkeilleista saumauksista vesi pääsee kulkeutumaan rakenteisiin. Opinnäytetyön tulokset antavat alustavan kuvan talon kunnosta ja auttavat mahdollisten konservointi- ja restaurointitöiden laajuuden arvioinnissa. Työ toimii esimerkiksi pohjana konservointi- ja restaurointisuunnitelmaa laadittaessa. Suojelutarpeen arvioinnissa tarkoitus on osallistua keskusteluun Suomessa sijaitsevien Futuro-talojen lisäksi myös muiden uudempaa arkkitehtuuria edustavien rakennusten arvostuksen kasvattamiseksi.
Futuro-talo oli alun perin tarkoitettu nopeasti lämpiäväksi hiihtomajaksi, mutta siitä muotoutui sittemmin kansainvälisesti tunnettu muovitalojen ikoni ja lopulta taideobjekti. Futuro-taloja on valmistettu Suomessa vuosina 1968–78 arviolta kaksikymmentä, ja niistä suurin osa oli tarkoitettu vientiin. Suunnittelijana toimi arkkitehti Matti Suuronen ja valmistajana Oy Polykem Ab. Tutkimuksen kohteena oleva Futuro on sarjanumeroltaan nro 001 ja lajissaan toinen heti prototyypin jälkeen. Se on tiettävästi yksi neljästä Suomessa jäljellä olevista Futuroista. Talo koostuu kuudestatoista pulteilla ellipsoidin muotoon yhteen liitetystä lasikuituvahvisteisesta polyesterihartsielementistä, joiden väliin on laminoitu eristeeksi polyuretaanivaahtoa.
Futuro nro 001 on saanut alkuaikojen kiinnostuksen jälkeen olla pitkään rauhassa alkuperäisellä paikallaan ja omistajallaan Hirvensalmella. Siihen ei ole tehty muutoksia tai korjauksia, vaan se on yhä alkuperäisessä asussaan. Futuro nro 001:een ei koskaan vedetty sähköjä, ja se on ollut alkuajoistaan asti vain satunnaiskäytössä. Se on seissyt paikallaan yli neljäkymmentä vuotta lähes käyttämättömänä uhmaten kuluttavia sääolosuhteita.
Talon todettiin olevan likaantunut, ja siihen on päässyt syntymään pienempiä vaurioita. Suurimmat ongelmat esiintyivät ulkokuoressa, jossa elementtien halkeilleista saumauksista vesi pääsee kulkeutumaan rakenteisiin. Opinnäytetyön tulokset antavat alustavan kuvan talon kunnosta ja auttavat mahdollisten konservointi- ja restaurointitöiden laajuuden arvioinnissa. Työ toimii esimerkiksi pohjana konservointi- ja restaurointisuunnitelmaa laadittaessa. Suojelutarpeen arvioinnissa tarkoitus on osallistua keskusteluun Suomessa sijaitsevien Futuro-talojen lisäksi myös muiden uudempaa arkkitehtuuria edustavien rakennusten arvostuksen kasvattamiseksi.