Naamion takana — kirjaston resurssit ja keinot mielenterveyden tukemisessa

Abstract

Työn taustat saivat alkunsa ollessani ammattiharjoittelussa, jolloin sain idean tehdä opinnäytetyön kirjaston resursseista ja keinoista tukea mielenterveyttä. Tarkempi ajatus aiheesta muokkaantui tehdessäni kirjanäyttelyä mielenterveysongelmiin liittyen. Opinnäytetyöni on pienimuotoista jatkumoa kirjastoalan tutkimus- ja kehittämishankkeen projektista nimellä Naamion takana, joka oli mielenterveysaiheinen kirjanäyttely. Toimeksiantajana on Oulun ammattikorkeakoulu.

Tavoitteenani on selvittää kirjastojen valmiuksia kohdata sosiaalisesti ja psyykkisesti estynyt henkilö työelämässä, esimerkiksi kirjastotyöntekijänä asiakaspalvelutilanteessa. Selvitän myös mielenterveysalan asiantuntijan näkemyksiä kirjastojen ja heidän välisistä suhteista ja yhteistyötoiminnasta. Molemmilta osapuolilta pyysin kehittämisajatuksia kirjastoalan toimintaan liittyen.

Tutkimusmenetelminä käytin kirjastoille suunnattua kyselytutkimusta, johon sain vastauksia yhteensä 21 kappaletta eri puolelta Suomea. Kyselylinkki oli auki 14.11.2018-29.11.2018 eli yli kaksi viikkoa. Haastattelin myös mielenterveysalan ammattilaisia, runsaista yhteydenotoista huolimatta sain ainoastaan yhden haastateltavan, minkä takia voi olla haastavaa yleistää mielenterveyspuolen edustajien mielipiteitä ja näkemyksiä. Tämän lisäksi tässä opinnäytetyössä on kaksi tapausesimerkkiä: Naamion takana -kirjanäyttely ja Hyvän mielen sarjakuva -lukupiiri. Näiden avulla tarkastelen konkreettisesti valitsemaani aihetta.

Eniten huomioni keskittyi siihen, miten sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys on kirjastoille vieras termi, ja siihen, miten yhteistoimintaa on paikoin liian vähän mielenterveysalan ammattilaisten ja kirjastojen välillä. Mielenterveysongelmien kohtaaminen kirjastossa vaikuttaa olevan hieman hankala aihe, jos huomioi kyselyistä ilmenneet kommentit ja vastaukset. Johtopäätökseni on, että yhteistyötä halutaan tehdä molemmin puolin, jos vastaan tulee sopivaa toimintaa. Koulutusta voitaisiin järjestää sosiaalisesta ja psyykkisestä esteettömyydestä, niin että perehdytetään kirjastoalan työntekijät käsitteeseen ja pohditaan, miten voidaan kohdata mielenterveysongelmainen henkilö. Voidaan myös pohtia konkreettisesti, miten yhteistyötä voidaan tehdä niin, että molemmat osapuolet hyötyvät työskentelystä synergisesti.

The main reason for choosing this topic was to find out what kind of resources libraries already have and how the resources could be better developed. The inspiration for this thesis became during authors professional training at Oulu City Library. This is a small continuum from authors book display project called Behind the Mask which was translated from Finnish. Principal of this thesis is Oulu University of Applied Sciences.

The main goals of this thesis were to find out possibilities of libraries to work with socially or mentally inhibited customers in working life, for example in customer service situations and in addition another aim was define the point of view about libraries and their importance of supporting mental health and how much collaboration there is between these parties.

An interview with a mental health professional from Hyvän mielen talo in Oulu was conducted via e-mail to find ideas for libraries about what they can do better and if there is any collaboration between mental health service and library. Even though many attempts to contact mental health professionals only one agreed to be interviewed, which makes hard to generalize the point of view of mental health services. Furthermore, a survey for libraries was conducted to discover their point of view about how they see their resources and abilities when confronted with socially or mentally inhibited person. Intention was to find out if library professionals are familiar with the term “social and psychological accessibility”. Hyperlink of the survey was open over two weeks and 21 libraries replied from near and far from Finland. In this thesis there were two case examples: which were the book display Behind the Mask at Kaijonharju Library, Oulu and another one was Hyvän mielen comic book club at Hervanta Library, Tampere. The topic of this thesis is examined tangibly by the ways of this case examples.

As a conclusion it can be claimed that libraries and mental health services have a common interest to collaborate if there are suitable and interesting projects. According to replies to the survey is that social and psychological accessibility is an unfamiliar term. Training on social and mental accessibility for the library professionals could be organized. Concrete ways of collaboration in a synergetic way could also be considered. According to some libraries who replied to the survey there is too little collaboration between libraries and mental health professionals. Confronting mental health problems in a library environment seems to be a rather difficult matter.