Naamion takana — kirjaston resurssit ja keinot mielenterveyden tukemisessa
Lehikoinen, Jutta-Kaisa (2018)
Lehikoinen, Jutta-Kaisa
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922426
Tiivistelmä
Työn taustat saivat alkunsa ollessani ammattiharjoittelussa, jolloin sain idean tehdä opinnäytetyön kirjaston resursseista ja keinoista tukea mielenterveyttä. Tarkempi ajatus aiheesta muokkaantui tehdessäni kirjanäyttelyä mielenterveysongelmiin liittyen. Opinnäytetyöni on pienimuotoista jatkumoa kirjastoalan tutkimus- ja kehittämishankkeen projektista nimellä Naamion takana, joka oli mielenterveysaiheinen kirjanäyttely. Toimeksiantajana on Oulun ammattikorkeakoulu.
Tavoitteenani on selvittää kirjastojen valmiuksia kohdata sosiaalisesti ja psyykkisesti estynyt henkilö työelämässä, esimerkiksi kirjastotyöntekijänä asiakaspalvelutilanteessa. Selvitän myös mielenterveysalan asiantuntijan näkemyksiä kirjastojen ja heidän välisistä suhteista ja yhteistyötoiminnasta. Molemmilta osapuolilta pyysin kehittämisajatuksia kirjastoalan toimintaan liittyen.
Tutkimusmenetelminä käytin kirjastoille suunnattua kyselytutkimusta, johon sain vastauksia yhteensä 21 kappaletta eri puolelta Suomea. Kyselylinkki oli auki 14.11.2018-29.11.2018 eli yli kaksi viikkoa. Haastattelin myös mielenterveysalan ammattilaisia, runsaista yhteydenotoista huolimatta sain ainoastaan yhden haastateltavan, minkä takia voi olla haastavaa yleistää mielenterveyspuolen edustajien mielipiteitä ja näkemyksiä. Tämän lisäksi tässä opinnäytetyössä on kaksi tapausesimerkkiä: Naamion takana -kirjanäyttely ja Hyvän mielen sarjakuva -lukupiiri. Näiden avulla tarkastelen konkreettisesti valitsemaani aihetta.
Eniten huomioni keskittyi siihen, miten sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys on kirjastoille vieras termi, ja siihen, miten yhteistoimintaa on paikoin liian vähän mielenterveysalan ammattilaisten ja kirjastojen välillä. Mielenterveysongelmien kohtaaminen kirjastossa vaikuttaa olevan hieman hankala aihe, jos huomioi kyselyistä ilmenneet kommentit ja vastaukset. Johtopäätökseni on, että yhteistyötä halutaan tehdä molemmin puolin, jos vastaan tulee sopivaa toimintaa. Koulutusta voitaisiin järjestää sosiaalisesta ja psyykkisestä esteettömyydestä, niin että perehdytetään kirjastoalan työntekijät käsitteeseen ja pohditaan, miten voidaan kohdata mielenterveysongelmainen henkilö. Voidaan myös pohtia konkreettisesti, miten yhteistyötä voidaan tehdä niin, että molemmat osapuolet hyötyvät työskentelystä synergisesti.
Tavoitteenani on selvittää kirjastojen valmiuksia kohdata sosiaalisesti ja psyykkisesti estynyt henkilö työelämässä, esimerkiksi kirjastotyöntekijänä asiakaspalvelutilanteessa. Selvitän myös mielenterveysalan asiantuntijan näkemyksiä kirjastojen ja heidän välisistä suhteista ja yhteistyötoiminnasta. Molemmilta osapuolilta pyysin kehittämisajatuksia kirjastoalan toimintaan liittyen.
Tutkimusmenetelminä käytin kirjastoille suunnattua kyselytutkimusta, johon sain vastauksia yhteensä 21 kappaletta eri puolelta Suomea. Kyselylinkki oli auki 14.11.2018-29.11.2018 eli yli kaksi viikkoa. Haastattelin myös mielenterveysalan ammattilaisia, runsaista yhteydenotoista huolimatta sain ainoastaan yhden haastateltavan, minkä takia voi olla haastavaa yleistää mielenterveyspuolen edustajien mielipiteitä ja näkemyksiä. Tämän lisäksi tässä opinnäytetyössä on kaksi tapausesimerkkiä: Naamion takana -kirjanäyttely ja Hyvän mielen sarjakuva -lukupiiri. Näiden avulla tarkastelen konkreettisesti valitsemaani aihetta.
Eniten huomioni keskittyi siihen, miten sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys on kirjastoille vieras termi, ja siihen, miten yhteistoimintaa on paikoin liian vähän mielenterveysalan ammattilaisten ja kirjastojen välillä. Mielenterveysongelmien kohtaaminen kirjastossa vaikuttaa olevan hieman hankala aihe, jos huomioi kyselyistä ilmenneet kommentit ja vastaukset. Johtopäätökseni on, että yhteistyötä halutaan tehdä molemmin puolin, jos vastaan tulee sopivaa toimintaa. Koulutusta voitaisiin järjestää sosiaalisesta ja psyykkisestä esteettömyydestä, niin että perehdytetään kirjastoalan työntekijät käsitteeseen ja pohditaan, miten voidaan kohdata mielenterveysongelmainen henkilö. Voidaan myös pohtia konkreettisesti, miten yhteistyötä voidaan tehdä niin, että molemmat osapuolet hyötyvät työskentelystä synergisesti.