Rikkivetyanalysaattorin käyttöönotto ja validointi sekä menetelmän kehitys
Knutas, Helena (2018)
Knutas, Helena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822111
Tiivistelmä
Opinnäytetyö suoritettiin Nesteen Porvoon Jalostamolla Tutkimus- ja kehitysyksikössä. Työn tarkoitus oli ottaa käyttöön ja validoida Seta Analyticsin valmistama SA4000-3 rikkivetyanalysaattori raakaöljynäytteille. Lisäksi oli tarkoitus kehittää aikaisemmin raskaammille näytteille käytössä ollutta menetelmää paremmin raakaöljylle soveltuvaksi.
Raakaöljyn haastavan käsiteltävyyden ja rikkivedyn haihtuvuuden takia työn alussa pyrittiin valmistamaan näyte, jolla laitteen mittausherkkyyttä voitaisiin tutkia. Päädyttiin valitsemaan näytteiksi tavallisia raakaöljynäytteitä, joiden näytteenotto suoritettiin itse, sekä CRUDEGAS-näytteitä, joissa tavalliseen raakaöljyyn kuplitettiin rikkivetyä.
Näytteitä analysoitiin vanhalla UOP163-titrausmenetelmällä sekä uudella ASTMD7621-menetelmällä rinnakkain, ja vertailtiin tuloksia. Tulokset eivät eronneet toisistaan 95 % luottamustasolla. Uudelle menetelmälle laskettiin myös määritysrajat sekä toistettavuus.
Menetelmää muutettiin paremmin soveltuvaksi raakaöljylle näytteenkäsittelyn osalta vaihtamalla käytetty ohennusöljy ohuempaan ja lisäämällä suositus näytteen käsittely- ja mittauslämpötilasta. Lisäksi näytteiden kestävyyttä analysoitiin mittaamalla samasta laivasta sinetöityjä näytteitä pitkällä ajanjaksolla, ja seuraamalla pitoisuuden muutosta. Todettiin pitoisuuden putoavan radikaalisti ensimmäisten tuntien aikana, ja suositeltiin että näytettä ei mitattaisi säilytyksen jälkeen. Raakaöljyn näytteensyöttöön suositeltiin neulaa ja ruiskua.
Laite ja ehdotetut muutokset menetelmään otettiin käyttöön laboratoriossa.
Raakaöljyn haastavan käsiteltävyyden ja rikkivedyn haihtuvuuden takia työn alussa pyrittiin valmistamaan näyte, jolla laitteen mittausherkkyyttä voitaisiin tutkia. Päädyttiin valitsemaan näytteiksi tavallisia raakaöljynäytteitä, joiden näytteenotto suoritettiin itse, sekä CRUDEGAS-näytteitä, joissa tavalliseen raakaöljyyn kuplitettiin rikkivetyä.
Näytteitä analysoitiin vanhalla UOP163-titrausmenetelmällä sekä uudella ASTMD7621-menetelmällä rinnakkain, ja vertailtiin tuloksia. Tulokset eivät eronneet toisistaan 95 % luottamustasolla. Uudelle menetelmälle laskettiin myös määritysrajat sekä toistettavuus.
Menetelmää muutettiin paremmin soveltuvaksi raakaöljylle näytteenkäsittelyn osalta vaihtamalla käytetty ohennusöljy ohuempaan ja lisäämällä suositus näytteen käsittely- ja mittauslämpötilasta. Lisäksi näytteiden kestävyyttä analysoitiin mittaamalla samasta laivasta sinetöityjä näytteitä pitkällä ajanjaksolla, ja seuraamalla pitoisuuden muutosta. Todettiin pitoisuuden putoavan radikaalisti ensimmäisten tuntien aikana, ja suositeltiin että näytettä ei mitattaisi säilytyksen jälkeen. Raakaöljyn näytteensyöttöön suositeltiin neulaa ja ruiskua.
Laite ja ehdotetut muutokset menetelmään otettiin käyttöön laboratoriossa.