Kuolema : ajatuksia harrastajateatterista

Abstract

Opinnäytetyöni purkaa Lahden Lauantainäyttämön vuoden 2009 produktion vaiheita. Produktio oli täynnä eriasteisia vastoinkäymisiä, jotka lopulta johtivat siihen, että jouduimme varsin myöhäisessä vaiheessa harjoituskautta vaihtamaan toteutettavan näytelmän. Syksyllä 2009 Lahden Lauantainäyttämö toteutti, aiotun Jussi Kylätaskun Runar ja Kyllikki -näytelmän sijasta, Woody Allenin komedian Kuolema.

Tavoitteenani on opinnäytetyössä käydyn pohdinnan ja produktion purun kautta kehittää itseäni teatteri-ilmaisun ohjaajana. Pohdin opinnäytetyössäni produktion aikana tapahtuneita vastoinkäymisiä ja niistä selviämistä oman ammattitaitoni näkökulmista. Kysyn opinnäytetyössä itseltäni useaan otteeseen, olisinko voinut ohjaajana toimia paremmin välttääkseni edes osan ongelmista? Pohdin harrastajateatterin tekemistä teatteri-ilmaisun ohjaajan näkökulmasta, sekä mietin minkälainen on harrastajanäyttelijän ominaislaatu. Yritän saada selville mitä harrastajien kanssa toimivan teatteri-ilmaisun ohjaajan on hyvä ottaa huomioon päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Olen dialogissa Lahden Lauantainäyttämön vuoden 2009 produktion kanssa tutkiessani miten harrastajia ohjaavan ammattilaisen tulisi toimia, jotta kaikki menisi mahdollisimman mielekkäästi kaikkien osapuolten kannalta.

Opinnäytetyössä olen käyttänyt omaa kokemuspohjaani heijastepintana myöhempiin kokemuksiini harrastajien kanssa. Käytän tapausesimerkkejä vuosien varrelta, sekä vuoden 2009 produktiosta. Tämän lisäksi olen poiminut työhöni kommentteja alan ammattilaisilta, jotka työskentelevät harrastajien ja teatteriurasta haaveilevien ihmisten parissa.

My thesis dismantles the theatre group Lahden Lauantainäyttämö's production that took place in autumn 2009. Production was filled of adversities with varying degrees, which ultimately resulted in the fact that we had to change the play we were rehearsing. In autumn 2009, we were supposed to present Jussi Kylätaskus play Runar and Kyllikki. Instead, we produced a play by Woody Allen: Death. In this thesis, I ponder on the reasons for the setbacks and try to develop myself to become a better drama instructor.

In the present thesis, I ask myself many times whether I could have operated better as a director so that we could have avoided at least some of the setbacks. I also reflect on the important things to reckon with while working in an amateur-theatre as a drama instructor. Finally, I focus on what are the idiosyncrasies of amateur actors.

I'm in a constat dialogue with the 2009 autumn production while searching answers to the question: what are the ways of working so that amateur theatre is enjoyable both for the professional director and for the amateur actors? I use my own knowledge and experiences as a reflection to later experiences working with amateurs. I use case examples both from the autumn 2009 production and productions taking place before it. I have also picked up comments from professional theatre makers that work with amateurs.