Suunnitelmallista arkea ja ennakointia : Lastensuojelun perhehoidon prosessi perhehoitajan näkökulmasta Pohjois-pohjanmaan maakunnassa
Kämäräinen, Laura; Anttila, Johanna (2018)
Kämäräinen, Laura
Anttila, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022571
Tiivistelmä
Perhehoito on ollut lastensuojelussa lain mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto vuodesta 2012 lähtien ja siksi tärkeä tutkimuksen- ja kehittämisen kohde. Lastensuojelun perhehoidon käyttöaste on maassamme vaihtelevaa. Perhehoidon toteuttaminen mahdollisimman laajasti vaatii toimivia rakenteita. Perhehoidon toteuttamista haastavia tekijöitä tunnetaan, kuitenkin toimenpiteitä perhehoidon laajemmaksi käyttöön ottamiseksi on vielä tekemättä.
Perhehoidon prosessin selkeä kuvaaminen on yksi perhehoidon toimivuutta edesauttava tekijä. Pohjois-pohjanmaan Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluiden kehittämiskokonaisuuden osana on lastensuojelun uudistaminen. Lastensuojelun uudistamisen kokonaisuuden osana toimi perhehoidon työryhmä. Työryhmässä kehitettiin perhehoidon prosessia lapsen, syntymäperheen, perhehoitajan ja sosiaalityöntekijän näkökulmista. Tämä opinnäytetyönä tehty kehittämistehtävä on tehty Pohjois-pohjanmaan Lape-hankkeen perhehoidon työryhmään kuvaamaan perhehoidon prosessia perhehoitajan näkökulmasta. Työn kirjoittajat toimivat molemmat perhehoitajina itsekin ja siten yhtenä lähtökohtana on autoetnografinen työote.
Kehittämistehtävässä kuvataan lastensuojelun perhehoitoa ohjaavaa säädöstaustaa, perhehoidon juridis-hallinnollisia perusteita sekä perhehoidon prosessia ja sitä määrittäviä tekijöitä perhehoitajan näkökulmasta perhehoidon eri muodoissa. Tehtävässä tutustutaan perhehoitoon liittyvään tutkimustietoon. Prosessien tämän hetkisen toteutumisen selvittämiseksi on haastateltu perhehoitajia Case-haastatteluina. Haastatteluiden avulla on selvitetty perhehoidon prosessia, sitä määrittäviä tekijöitä, prosessin vaiheita, eri toimijoiden rooleja ja onnistumisen lähtökohtia. Näiden lisäksi perhehoitajilta kysyttiin vertaistuen merkityksestä. Haastattelututkimuksen analyysissä kootaan kehittämisehdotuksia perhehoidon prosessiin liittyen Lape:n työryhmään, mutta myös laajemmin lastensuojelun sijaishuollon perhehoidon kehittämiseksi.
Keskeisimpänä perhehoidon prosessin onnistumiseen vaikuttavana tekijänä haastattelututkimuksen perusteella nousee yhteistyön merkitys. Sekä haastattelujen että muun aineiston perusteella hyvä yhteistyö, selkeät roolit ja riittävä perhehoitajan tuki ovat keskeisiä onnistuneeseen prosessiin johtavia tekijöitä. Kun nämä tekijät toimivat, syntyy kaikille prosessin osapuolille yhteinen ymmärrys tilanteesta. Yhteinen ymmärrys ja tavoite ovat sijoitetun lapsen edun kannalta keskeiset lastensuojelun perhehoidon prosessin eteenpäin vievät voimat. Johtopäätöksiä lastensuojelun perhehoidon kehittämiseksi tuodaan tehtävässä esille myös perhehoidon prosessin ulkopuolelta. Kehittämisehdotuksissa tarkastellaan prosessin lisäksi perhehoidon ensisijaisuuden ehtoja laajemmaltikin. Kehittämisehdotuksena esitetään perhehoidon lisäämistä kaikkeen lastensuojeluun liittyvään koulutukseen, jotta alalla toimivilla ammattilaisilla olisi käsitys perhehoidosta ja siihen liittyvistä erityiskysymyksistä. Toiseksi esitetään perhehoidon jakamista perinteiseen ja toimeksiantosuhteiseen ammatilliseen perhehoitoon. Jaon katsotaan selkiyttävän perhehoitajan asemaa ja roolia, ja luovan näin edellytyksiä perhehoitajalle nykyistä laadullisemman ja lapsen näkökulmasta vaikuttavamman työn tekemiseen. Kolmantena lastensuojelun perhehoidon toimintakulttuuria edistävänä tekijänä esitetään perhehoidon laatukäsikirjan kirjoittamista. Laadukas, lapsen etua edistävä perhehoito tarvitsee kukoistaakseen yhteisiä eettisiä periaatteita, kaikkien toimijoiden hyvää yhteistyötä, arvostavia kohtaamisia, suunnitelmallisuutta, selkeitä rooleja ja yhteistä ymmärrystä. Näiden kautta lapsen edun ensisijaisuus, mitä lastensuojelun perhehoidolla tavoitellaan – voi toteutua.
Perhehoidon prosessin selkeä kuvaaminen on yksi perhehoidon toimivuutta edesauttava tekijä. Pohjois-pohjanmaan Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluiden kehittämiskokonaisuuden osana on lastensuojelun uudistaminen. Lastensuojelun uudistamisen kokonaisuuden osana toimi perhehoidon työryhmä. Työryhmässä kehitettiin perhehoidon prosessia lapsen, syntymäperheen, perhehoitajan ja sosiaalityöntekijän näkökulmista. Tämä opinnäytetyönä tehty kehittämistehtävä on tehty Pohjois-pohjanmaan Lape-hankkeen perhehoidon työryhmään kuvaamaan perhehoidon prosessia perhehoitajan näkökulmasta. Työn kirjoittajat toimivat molemmat perhehoitajina itsekin ja siten yhtenä lähtökohtana on autoetnografinen työote.
Kehittämistehtävässä kuvataan lastensuojelun perhehoitoa ohjaavaa säädöstaustaa, perhehoidon juridis-hallinnollisia perusteita sekä perhehoidon prosessia ja sitä määrittäviä tekijöitä perhehoitajan näkökulmasta perhehoidon eri muodoissa. Tehtävässä tutustutaan perhehoitoon liittyvään tutkimustietoon. Prosessien tämän hetkisen toteutumisen selvittämiseksi on haastateltu perhehoitajia Case-haastatteluina. Haastatteluiden avulla on selvitetty perhehoidon prosessia, sitä määrittäviä tekijöitä, prosessin vaiheita, eri toimijoiden rooleja ja onnistumisen lähtökohtia. Näiden lisäksi perhehoitajilta kysyttiin vertaistuen merkityksestä. Haastattelututkimuksen analyysissä kootaan kehittämisehdotuksia perhehoidon prosessiin liittyen Lape:n työryhmään, mutta myös laajemmin lastensuojelun sijaishuollon perhehoidon kehittämiseksi.
Keskeisimpänä perhehoidon prosessin onnistumiseen vaikuttavana tekijänä haastattelututkimuksen perusteella nousee yhteistyön merkitys. Sekä haastattelujen että muun aineiston perusteella hyvä yhteistyö, selkeät roolit ja riittävä perhehoitajan tuki ovat keskeisiä onnistuneeseen prosessiin johtavia tekijöitä. Kun nämä tekijät toimivat, syntyy kaikille prosessin osapuolille yhteinen ymmärrys tilanteesta. Yhteinen ymmärrys ja tavoite ovat sijoitetun lapsen edun kannalta keskeiset lastensuojelun perhehoidon prosessin eteenpäin vievät voimat. Johtopäätöksiä lastensuojelun perhehoidon kehittämiseksi tuodaan tehtävässä esille myös perhehoidon prosessin ulkopuolelta. Kehittämisehdotuksissa tarkastellaan prosessin lisäksi perhehoidon ensisijaisuuden ehtoja laajemmaltikin. Kehittämisehdotuksena esitetään perhehoidon lisäämistä kaikkeen lastensuojeluun liittyvään koulutukseen, jotta alalla toimivilla ammattilaisilla olisi käsitys perhehoidosta ja siihen liittyvistä erityiskysymyksistä. Toiseksi esitetään perhehoidon jakamista perinteiseen ja toimeksiantosuhteiseen ammatilliseen perhehoitoon. Jaon katsotaan selkiyttävän perhehoitajan asemaa ja roolia, ja luovan näin edellytyksiä perhehoitajalle nykyistä laadullisemman ja lapsen näkökulmasta vaikuttavamman työn tekemiseen. Kolmantena lastensuojelun perhehoidon toimintakulttuuria edistävänä tekijänä esitetään perhehoidon laatukäsikirjan kirjoittamista. Laadukas, lapsen etua edistävä perhehoito tarvitsee kukoistaakseen yhteisiä eettisiä periaatteita, kaikkien toimijoiden hyvää yhteistyötä, arvostavia kohtaamisia, suunnitelmallisuutta, selkeitä rooleja ja yhteistä ymmärrystä. Näiden kautta lapsen edun ensisijaisuus, mitä lastensuojelun perhehoidolla tavoitellaan – voi toteutua.