Lammastilojen työnkäyttö ja työmenetelmät
Sikanen, Heikki (2018)
Sikanen, Heikki
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822301
Tiivistelmä
Suomalainen lammastalous on ollut jatkuvassa kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Lammastilat ovat ammattimaistuneet ja lammastuotteilla kuten lihalla, villalla ja taljoilla on kysyntää kuluttajamarkkinoilla. Valtakunnallisesti uuhien lukumäärä on tällä hetkellä korkeimmillaan kautta aikojen. Myös tilakohtainen uuhien keskiarvo on nousussa.
Tuotannon ammattimaistuessa myös työtavat ja työmenetelmät muuttuvat ja tehostuvat. Suomessa lammastalouden työmenekkiä ja työmenetelmiä ei ole juurikaan tutkittu. Tutkitusta tiedosta olisi hyötyä tuotannon aloittamista harkitseville lampureille ja investointia harkitsevalle sekä myös lammastilan talouden suunnittelussa.
Tutkimus suoritettiin verkkopohjaisena kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 11 lammastilallista. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kuhunkin työtehtävään kulutettua työaikaa. Lisäksi kysyttiin tilan perustietoja vastausten analysointia varten.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että ruokinta on aikaa vievin työsuorite suomalaisilla lammastiloilla, sillä keskimäärin ruokintaan käytettiin 89 sekuntia päivässä yhtä uuhta kohden. Tulos on yli kolme kertaa enemmän kuin toiseksi eniten aikaa vienyt työsuorite eli karitsointi, johon kului keskimäärin 26,5 sekuntia päivässä per uuhi. Tuloksista koostettiin myös tiloittain uuhi kohtainen työmenekki sekä tilojen vuotuinen työmenekki. Työmenekki yhtä uuhta kohden vuodessa vaihteli 4,39 tunnin ja 43,15 tunnin välillä keskiarvon ollessa 18,3 tuntia. Tilakohtainen vuotuinen työmenekki, eli uuhikohtainen työmenekki kerrottuna tilan uuhimäärällä, vaihteli 1869 tunnin ja 4679 tunnin välillä keskiarvon ollessa 3094 tuntia. Tuloksista voidaan myös todeta, että työmenekkien tutkiminen kyselytutkimuksella on haastavaa ja tuloksiin on syytä suhtautua varauksella.
Tuotannon ammattimaistuessa myös työtavat ja työmenetelmät muuttuvat ja tehostuvat. Suomessa lammastalouden työmenekkiä ja työmenetelmiä ei ole juurikaan tutkittu. Tutkitusta tiedosta olisi hyötyä tuotannon aloittamista harkitseville lampureille ja investointia harkitsevalle sekä myös lammastilan talouden suunnittelussa.
Tutkimus suoritettiin verkkopohjaisena kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 11 lammastilallista. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kuhunkin työtehtävään kulutettua työaikaa. Lisäksi kysyttiin tilan perustietoja vastausten analysointia varten.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että ruokinta on aikaa vievin työsuorite suomalaisilla lammastiloilla, sillä keskimäärin ruokintaan käytettiin 89 sekuntia päivässä yhtä uuhta kohden. Tulos on yli kolme kertaa enemmän kuin toiseksi eniten aikaa vienyt työsuorite eli karitsointi, johon kului keskimäärin 26,5 sekuntia päivässä per uuhi. Tuloksista koostettiin myös tiloittain uuhi kohtainen työmenekki sekä tilojen vuotuinen työmenekki. Työmenekki yhtä uuhta kohden vuodessa vaihteli 4,39 tunnin ja 43,15 tunnin välillä keskiarvon ollessa 18,3 tuntia. Tilakohtainen vuotuinen työmenekki, eli uuhikohtainen työmenekki kerrottuna tilan uuhimäärällä, vaihteli 1869 tunnin ja 4679 tunnin välillä keskiarvon ollessa 3094 tuntia. Tuloksista voidaan myös todeta, että työmenekkien tutkiminen kyselytutkimuksella on haastavaa ja tuloksiin on syytä suhtautua varauksella.