Asemakaavasta poikkeava maankäyttö Suomen suurimmissa kunnissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, milloin Suomen suurimmissa kunnissa on päädytty poikkeamispäätökseen ja milloin asemakaavamuutokseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanta siihen, missä tapauksissa poikkeamispäätöksen sijaan tulisi tehdä asemakaavamuutos.

Opinnäytetyössä käytettyä lomakehaastattelua voidaan pitää kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimusaineistona. Tutkimustulosten analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Lomakehaastattelu lähetettiin kahteenkymmeneen Suomen suurimpaan kuntaan, joista kaksitoista kuntaa vastasi haastatteluun. Kuntien lisäksi lomakehaastattelu lähetettiin kaikkiin viiteentoista Manner-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, joista yhteensä seitsemän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta vastasi haastatteluun.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja kuntiin tehdyn lomakehaastattelun perusteella ei voida tehdä suoraan ohjeita tai periaatteita, milloin hanke tulisi edetä poikkeamispäätöksellä ja milloin asemakaavamuutoksella. Kuitenkin lomakehaastatteluiden ja oikeustapausten perusteella voidaan todeta muutamia tapauksia, milloin hanke tulisi edetä mieluummin asemakaavamuutoksena kuin poikkeamispäätöksenä. Hanke tulisi mieluummin edetä asemakaavamuutoksena poikkeamispäätöksen sijaan, jos voimassa olevan asemakaavan suojelumääräyksistä poiketaan huomattavasti tai jos poikkeamispäätöksen myötä täytyy tehdä erillinen sopimus kunnan ja hakijan välillä. Myös silloin, jos rakennusoikeutta lisätään huomattavasti tai kyseessä on tuore asemakaava, hanke tulisi edetä asemakaavamuutoksena poikkeamispäätöksen sijaan

This thesis was commissioned by the planning department in the city of Espoo. The objective was to clarify in which case the largest municipalities in Finland had made a deviation decision and in which case they had made an alteration of plan. The objective was also to study what the position of the Centres for Economic Development, Transport and the Environment is on in which case an alteration of plan should be made instead of a deviation decision.

Questionnaires were sent to the twenty largest municipalities of which eleven replied the questionnaire. In addition, the questionnaires were sent to all fifteen Centres for Economic Development, Transport and the Environment. Seven of the centres replied the questionnaire.

It is not possible to give guidelines based on research in this thesis. However, it can be concluded that there are a few cases when an alteration of plan should be made instead of a deviation decision. The alteration of plan should definitely be made, if the protection regulations of the town plan are considerably deviated from. In addition, the alteration of plan should be made, if a separate contract must be made between the municipality and the applicant, or the building right is increased. The alteration of plan should also be made, if the town plan is new.