Asemakaavasta poikkeava maankäyttö Suomen suurimmissa kunnissa
Valkealaakso, Heidi (2018)
Valkealaakso, Heidi
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421535
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, milloin Suomen suurimmissa kunnissa on päädytty poikkeamispäätökseen ja milloin asemakaavamuutokseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanta siihen, missä tapauksissa poikkeamispäätöksen sijaan tulisi tehdä asemakaavamuutos.
Opinnäytetyössä käytettyä lomakehaastattelua voidaan pitää kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimusaineistona. Tutkimustulosten analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Lomakehaastattelu lähetettiin kahteenkymmeneen Suomen suurimpaan kuntaan, joista kaksitoista kuntaa vastasi haastatteluun. Kuntien lisäksi lomakehaastattelu lähetettiin kaikkiin viiteentoista Manner-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, joista yhteensä seitsemän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta vastasi haastatteluun.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja kuntiin tehdyn lomakehaastattelun perusteella ei voida tehdä suoraan ohjeita tai periaatteita, milloin hanke tulisi edetä poikkeamispäätöksellä ja milloin asemakaavamuutoksella. Kuitenkin lomakehaastatteluiden ja oikeustapausten perusteella voidaan todeta muutamia tapauksia, milloin hanke tulisi edetä mieluummin asemakaavamuutoksena kuin poikkeamispäätöksenä. Hanke tulisi mieluummin edetä asemakaavamuutoksena poikkeamispäätöksen sijaan, jos voimassa olevan asemakaavan suojelumääräyksistä poiketaan huomattavasti tai jos poikkeamispäätöksen myötä täytyy tehdä erillinen sopimus kunnan ja hakijan välillä. Myös silloin, jos rakennusoikeutta lisätään huomattavasti tai kyseessä on tuore asemakaava, hanke tulisi edetä asemakaavamuutoksena poikkeamispäätöksen sijaan
Opinnäytetyössä käytettyä lomakehaastattelua voidaan pitää kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimusaineistona. Tutkimustulosten analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Lomakehaastattelu lähetettiin kahteenkymmeneen Suomen suurimpaan kuntaan, joista kaksitoista kuntaa vastasi haastatteluun. Kuntien lisäksi lomakehaastattelu lähetettiin kaikkiin viiteentoista Manner-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, joista yhteensä seitsemän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta vastasi haastatteluun.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja kuntiin tehdyn lomakehaastattelun perusteella ei voida tehdä suoraan ohjeita tai periaatteita, milloin hanke tulisi edetä poikkeamispäätöksellä ja milloin asemakaavamuutoksella. Kuitenkin lomakehaastatteluiden ja oikeustapausten perusteella voidaan todeta muutamia tapauksia, milloin hanke tulisi edetä mieluummin asemakaavamuutoksena kuin poikkeamispäätöksenä. Hanke tulisi mieluummin edetä asemakaavamuutoksena poikkeamispäätöksen sijaan, jos voimassa olevan asemakaavan suojelumääräyksistä poiketaan huomattavasti tai jos poikkeamispäätöksen myötä täytyy tehdä erillinen sopimus kunnan ja hakijan välillä. Myös silloin, jos rakennusoikeutta lisätään huomattavasti tai kyseessä on tuore asemakaava, hanke tulisi edetä asemakaavamuutoksena poikkeamispäätöksen sijaan