Psyykkisen ympäristön merkitys perusopetuksen koulussa tunne-elämälleen tukea tarvitsevalle oppilaalle : Systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä aikaisemmin julkaistua tutkimusta hyödyntäen tietoa koulun psyykkisen ympäristön merkityksestä tunne-elämälleen tukea tarvitsevalle oppilaalle.Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä koulussa työskentelevän monialaisen henkilöstön tietämystä psyykkisen ympäristön merkityksestä oppilaiden toimintakykyyn ja mielenterveyteen.

Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mistä osa-alueista koulun psyykkinen ympäristö muodostuu? 2. Mitkä psyykkisen ympäristön osatekijät nousevat koulussa keskeisiksi tunne-elämälleen tukea tarvitsevan oppilaan kannalta? 3. Millaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa koulun psyykkiseen ympäristöön?

Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Aineistonkeruu toteutettiin syyskuussa 2018. Tiedonhaku toteutettiin käyttäen seuraavia tietokantoja: Academic Search Elite, CINAHL, Cochrane Library, ERIC, PubMed ja Taylor & Francis. Hakutermit muodistettiin PICO –formaattia hyödyntäen. Hakusanoina käytetiin psyykkiseen kouluympäristöön, tunne-elämän tukeen ja oppilaisiin liittyviä englanninkielisiä hakusanoja. Aineiston valintaperusteet määriteltiin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Katsaukseen valikoituneen aineiston laatua arvioitiin käyttäen JBI – ladunarviointikriteerejä. Aineistoon valikoitui 14 tieteellistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia vuosilta 2011 – 2017. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.

Psyykkiseen ympäristöön vaikuttavat tekijät koulussa tiivistyivät seuraaviin kokoaviin luokkiin: Organisaation arvot ja johtaminen, kokonaisvaltainen näkemys oppilaan kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta, opettajan ja oppilaan välinen tunnesuhde, ryhmiin kuuluminen ja vertaissuhteet, monialainen yhteistyö perheen kanssa sekä oppilaan oman kokemuksen hyväksyminen.

Johtopäätöksinä voidaan esittää, että tunne-elämälleen tukea tarvitsevien oppilaiden hyvinvointia, mielenterveyttä ja kuntoutumista pystytään tukemaan tuloksellisesti koulun psyykkiseen ympäristöön vaikuttamalla. Psyykkiseen ympäristöön on mahdollista vaikuttaa yhteisen välittämisen periaatteen, organisaation arvojen ja johtamisen, opettajien tunnetaitoosaamisen lisäämisen, sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoitteluohjelmien, ammatillisen mielenterveyshenkilöstön hyödyntämisen sekä yksilötasolla totutettavien interventioiden kautta.

The aim of this study was to search for information, making use of previously published research, of the impact of the psychological environment at school for a pupil who is in need of emotional support.

The research questions were:1. What are the areas, which constitute the psychological environment? 2. Which areas of the psychological environment become central from the point of view of the pupil needing emotional support? 3. What kind of means/ techniques can be used to influence the psychological environment at school?

The research method utilized was systematic literature review. The collection of material was carried out in September 2018. The data collection was carried out using the following databases: Academic Search Elite, CINAHL, Cochrane Library, ERIC, PubMed and Taylor & Francis. The search terms were formed using the PICO- format. The search terminology were words in English relating to psychological school environment, emotional support and pupils. The basis of material selection was defined by inclusion and exclusion criteria. The quality of the material selected for the review was evaluated using JBI – quality evaluation criteria. The material selected comprised of 14 scientific studies and research articles from the years 2011-2017. The material was analyzed using inductive content analysis.

The factors affecting the psychological environment at school was concentrated in the following collective classes: The organization’s values and leadership, a holistic view of a pupils growth, development and learning, the emotional relationship between teacher and pupil,belonging to groups and peer relations, many faceted co-operation with families as well as the acceptance of a pupil’s own experience.

As a result, conclusions can be drawn that the wellbeing, mental health and recovery of pupils needing emotional support can be effectively supported by working on the school’s psychological environment. It is possible to influence the psychological environment with the principle of communal caring, the organizations values and leadership, the emotional skill knowledge of teachers, social and emotional skill practice programs, utilizing occupational mental health personnel, and interventions carried out on individual level.