Informaatiolukutaito: määritelmät ja käyttötarkoitus : Kirjallisuuskatsaus käsitteen informaatiolukutaito tarkoituksenmukaisuudesta

Abstract

Opinnäyte on tehty Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön toimeksiantona. Tutkielman aiheena on informaatiolukutaito. Se on osoittautunut kiistellyksi aiheeksi. Työssä selvitetään käsitteen informaatiolukutaito syntyhistoriaa, käyttötarvetta ja käsitteelle annettuja erilaisia määritelmiä. Tavoitteena on tarkastella kyseisen käsitteen merkitystä nyky-yhteiskunnassa, sekä käsitteen suhdetta vastaaviin uuslukutaitokäsitteisiin.

Työssä esitellään käsitteen keskeisiä määritelmiä ja viralliset standardit. Keskeisiä käsitteitä ovat informaatiolukutaito, uuslukutaitokäsitteet, mediakasvatus, medialukutaito, monilukutaito, tiedonhankinta ja tiedonhaku. Tutkimusmenetelmänä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Metodin avulla pystytään vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Aiheesta on etsitty laadukkaana pidettyä alan tutkimuskirjallisuutta, julkaisuja ja artikkeleita. Lisäksi on perehdytty informaatiolukutaidon virallisiin standardeihin.

Informaatiolukutaito voidaan määritellä monin eri tavoin. Lyhyesti määriteltynä informaation etsinnän, hankkimisen, arvioinnin ja soveltamisen valmiuksia kutsutaan informaatiolukutaidoksi (information literacy). Se on yksi uuslukutaitokäsitteistä. Kuvauksia, malleja ja teorioita on kuitenkin lukuisia. Käsillä olevaan esitykseen on koottu tärkeimmät ja käytetyimmät klassikkomallit, sekä kansainväliset, viralliset standardit.

Tutkimuksessa osoitetaan, että analyysin kohteena olevilla uuslukutaitokäsitteillä tarkoitetaan enimmäkseen samaa asiaa, mutta niitä käytetään eri yhteyksissä eri puolia painottaen. Käsillä olevassa työssä on pohdittu informaatiolukutaidon suhdetta muihin uuslukutaitokäsitteisiin. Informaatiotutkimuksen oppiaineen sisällä käsitteen määrittelystä on päästy yksimielisyyteen, mutta eri tieteenalojen välillä puhutaan samasta asiasta eri käsitteillä.

Thesis is written on assignment from the School of Business and Information Management at Oulu University of Applied Sciences. The subject of the present dissertation is information literacy. The given concept has turned out to be a contested one. The thesis analyzes the history, applicability and various definitions of the concept. The aim of the thesis is to analyze the meaning of information literacy in today’s society, in particular in terms of its relationship to other, corresponding concepts.

The thesis presents the main definitions and standards of information literacy. The key concepts include information literacy, information skills, media education, media literacy, multiliteracy and information seeking. The method of the study is descriptive literature review. The chosen method allows one to answer the research questions in the most proper way. In practice this has meant critically engaging with key scholarly literature and articles discussing the concept and detecting the official standards.

There are several ways to define information literacy. In the most concise definition, information literacy concerns the ability to seek, acquire, evaluate, and use information. It is one of many corresponding concepts dealing with new forms of literacy. However, there exists several definitions, models and theories of information literacy. The present thesis discusses the most prominent and widely used models as well as internationally accepted official standards.

The thesis demonstrates that the corresponding concepts of new literacy more or less focus on the same issue as information literacy, but these various corresponding concepts are used in different context, with slightly different emphasis. The present study discusses the relationship of information literacy to these corresponding concepts. Within the discipline of information studies, a consensus has emerged regarding the concept of information literacy, but other disciplines and scientific discourses often use different concepts while discussing what is basically the same thing.