Rokotusohjaus rokotteisiin epäröivästi suhtautuville vanhemmille : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten rokotusohjaamisen avulla pystytään vähentämään vanhempien epäilyjä rokottamiseen liittyen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun terveydenhoitaja kohtaa neuvolassa lapsensa rokottamiseen epäröivästi suhtautuvat vanhemmat. Opinnäytetyömme toteutettiin osana kansainvälistä EDUVAC -hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää englanninkielinen rokotusosaamista käsittelevä opintokokonaisuus ja sen avulla edistää hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen rokotuskoulutusta. Koulutus suunnataan sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoille.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaussa hyödynsimme sähköisiä tietokantoja, kuten Cinahl ja PubMed ja lisäksi sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Lopullinen aineisto koostui 11 englanninkielisestä tutkimusartikkelista. Aineistosta saatuja rokotusohjauksen menetelmiä analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Kirjallisuuskatsauksemme tulosten mukaan rokotteisiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien ohjauksessa korostui luottamuksellisen ilmapiirin muodostamisen merkitys ja ohjaamismenetelmät, joilla ilmaistaan empatiaa sekä vanhempien tukemista ja kannustamista päätösprosessissa. Motivoiva haastattelu -mallin hyödyntämistä voidaan tulosten perusteella suositella käytettäväksi rokote-epäröiville vanhemmille. Ohjauksessa keskeistä oli selvittää epäröivien vanhempien rokottamisaiheiset huolenaiheet ja suhtautua niihin ymmärtäväisesti. Vanhemmat tarvitsivat päätöksentekoonsa mahdollisimman laajan tietoperustan, jonka vuoksi rokotusohjauksessa annettava tieto oli tärkeää osata kohdistaa jokaiselle perheelle yksilöllisesti. Lisäksi tärkeää oli opastaa vanhempia etsimään rokotusaiheista tietoa luotettavista lähteistä. Usein myös lisäajan antaminen vanhemmille auttoi heitä miettimään asiaa vielä monipuolisemmin.

Tulosten perusteella rokotteisiin epäröivästi suhtautuville vanhemmille suunnatun rokotus-ohjauksen menetelmiä täytyy vielä kehittää. Aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Opinnäytetyössämme kerättyä tietoa voidaan hyödyntää osana EDUVAC -hankkeessa toteutettavaa rokotusaiheista opintokokonaisuutta. Rokotusohjaus rokotteisiin epäröivästi suhtautuville vanhemmille on merkittävä osa terveyden edistämistyötä.

The purpose of this study was to describe how vaccination counselling can help to reduce parental vaccine hesitancy. The aim of the study was to gather information that public health nurses can use in communicating with vaccine-hesitant parents. Our study was part of the international EDUVAC project. The aim of the project is to develop a web-based vaccination and immunization course aimed at health care staff and students. The students are studying nursing, public health nursing and midwifery. The course is supposed to strengthen the knowledge and skills of students in partner universities in vaccinating the clients.

The study was carried out as descriptive literature review. Data for this study were collected by using the health care databases Cinahl and PubMed. The search was complemented by manual searching. A total of 11 studies were analysed with the methods of inductive content analysis.

The results showed that developing trust and rapport is important. We found that effective communication with vaccine-hesitant parents included: 1) expressing empathy and respectfully challenging a belief, 2) being supportive, 3) answering all of the parental vaccine questions and concerns. In addition, using motivational interviewing as a counselling style was recommended. In order to make a decision about whether to vaccinate a child, parents needed trustworthy vaccine information from a reliable source. It was important to learn how to provide parents this information individually. Finally, offering parents more time to think about their decision was considered helpful.

The results lead to the conclusion that communication methods with vaccine-hesitant parents can be improved. This may indicate that further exploration of this issue is needed. We would like to point out that vaccination counselling for vaccine-hesitant parents is a very important part of health promotion work. Our results can be used as part of the EDUVAC project.