Lannankäsittelyn tehostaminen Peltosalmen koulutilalla
Ahonen, Jussi (2010)
Ahonen, Jussi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411463
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on etsiä kirjallisuudesta tutkimustuloksia lannan typen hävikistä. Opinnäytetyöhön kuuluu lisäksi lannanlevityksen kustannusten laskenta Peltosalmen koulutilalle.
Lannankäsittelyn ja lannanlevitystekniikan tehostamisella voidaan pienentää lannasta haihtuvan typen määrää. Lannanlevitysmenetelmän valinta vaikuttaa levitystyön tehokkuuteen sekä ravinnehävikkiin. Edullisimmassa levitysmenetelmässä ravinnehävikit muodostuvat yleensä suurimmiksi. Lietelannan hajalevityksessä typpi voi haihtua puoliksi tai lähes kokonaan. Letkulevitys pienentää ilman kanssa kosketuksissa olevan lannan pinta-alaa ja pienentää typen haihtumista. Letkulevityksessä typestä voi haihtua noin puolet. Lietelannan sijoittaminen voi estää typen haihtumisen lähes kokonaan. Lietelannan sijoittaminen parantaa myös rehuhygieniaa.
Lannanlevitysajankohdan valinta vaikuttaa myös lannan ravinteiden hyväksikäyttöön. Säilörehunurmille tapahtuva lannan kevätlevitys tuo lannan ravinteet kasvin käyttöön hieman liian myöhään. Keväällä tehtävä lannanlevitys aiheuttaa myös maaperän tiivistymistä. Kesällä tapahtuva lannanlevitys säilörehunurmelle osuu nurmen kasvurytmin parhaimpaan vaiheeseen. Syksyllä levitetyn lannan typpi haihtuu ja huuhtoutuu kuormittaen ympäristöä.
Suomalaisilla maatiloilla käytetään lannanlevitykseen aikaa enemmän kuin ajankäyttölaskelmat osoittavat. Levitystekniikan ja logistiikan tehostamisella lannanlevitykseen kuluvaa aikaa voitaisiin pienentää. Lannanlevityskaluston tehostaminen nostaa kalustosta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Lannanlevityksen yksikkökustannuksia voidaan pienentää käyttämällä kalustoa urakointiin.
Urakoitsijan käyttö koulutilalla ei ole opetuksellisesti järkevää. Koulutilalle käyttökelpoisin lannanlevitysmenetelmä olisi letkulevitys. Lietelannan separointi ja letkulevitys pienentävät typen haihtumista tehokkaasti.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on etsiä kirjallisuudesta tutkimustuloksia lannan typen hävikistä. Opinnäytetyöhön kuuluu lisäksi lannanlevityksen kustannusten laskenta Peltosalmen koulutilalle.
Lannankäsittelyn ja lannanlevitystekniikan tehostamisella voidaan pienentää lannasta haihtuvan typen määrää. Lannanlevitysmenetelmän valinta vaikuttaa levitystyön tehokkuuteen sekä ravinnehävikkiin. Edullisimmassa levitysmenetelmässä ravinnehävikit muodostuvat yleensä suurimmiksi. Lietelannan hajalevityksessä typpi voi haihtua puoliksi tai lähes kokonaan. Letkulevitys pienentää ilman kanssa kosketuksissa olevan lannan pinta-alaa ja pienentää typen haihtumista. Letkulevityksessä typestä voi haihtua noin puolet. Lietelannan sijoittaminen voi estää typen haihtumisen lähes kokonaan. Lietelannan sijoittaminen parantaa myös rehuhygieniaa.
Lannanlevitysajankohdan valinta vaikuttaa myös lannan ravinteiden hyväksikäyttöön. Säilörehunurmille tapahtuva lannan kevätlevitys tuo lannan ravinteet kasvin käyttöön hieman liian myöhään. Keväällä tehtävä lannanlevitys aiheuttaa myös maaperän tiivistymistä. Kesällä tapahtuva lannanlevitys säilörehunurmelle osuu nurmen kasvurytmin parhaimpaan vaiheeseen. Syksyllä levitetyn lannan typpi haihtuu ja huuhtoutuu kuormittaen ympäristöä.
Suomalaisilla maatiloilla käytetään lannanlevitykseen aikaa enemmän kuin ajankäyttölaskelmat osoittavat. Levitystekniikan ja logistiikan tehostamisella lannanlevitykseen kuluvaa aikaa voitaisiin pienentää. Lannanlevityskaluston tehostaminen nostaa kalustosta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Lannanlevityksen yksikkökustannuksia voidaan pienentää käyttämällä kalustoa urakointiin.
Urakoitsijan käyttö koulutilalla ei ole opetuksellisesti järkevää. Koulutilalle käyttökelpoisin lannanlevitysmenetelmä olisi letkulevitys. Lietelannan separointi ja letkulevitys pienentävät typen haihtumista tehokkaasti.