Lapsen positiivisen minäkäsityksen muodostumisen tukeminen : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan minäkäsitystä, sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja minäkäsityksen muodostumisen tukemista. Työssä selvitetään kuinka vanhemmat voivat tukea positiivisen minäkäsityksen muodostumista. Tarkoituksena on kuvata tekijöitä, jotka tukevat alle kaksitoista vuotiaiden lasten positiivisen minäkäsityksen muodostumista. Lapsiksi työssä määritellään alle 12-vuotiaat. Tavoitteena on tuottaa tietoa tueksi eri toimintaympäristöihin, ammattiryhmille sekä lapsiperheisiin. Opinnäytetyö on osa Positiivisen mielenterveyden edistäminen lapsiperheissä hanketta. Hanketta toteuttavat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu (hankkeen koordinaattori) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Työ on integroiva kirjallisuuskatsaus ja käytetty aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistona on käytetty kahdeksaa tutkimusta, joista yksi on suomalainen.

Minäkäsitys ja minäkuva tarkoittavat samaa tässä työssä. Minäkäsitys on yksilön kokonaisvaltainen näkemys itsestään joka, muodostuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja sen perusta muodostuu jo varhaislapsuudessa. Minäkäsityksen rakentumisessa ovat erittäin tärkeässä roolissa lapsen ympärillä olevat aikuiset. Käsitteenä minäkuva on erittäin laaja ja sisältää monta muuta käsitettä ja ulottuvuutta. Minäkäsityksestä onkin vaikea puhua kiinnittämättä huomiota samalla kiintymyssuhteeseen, vuorovaikutukseen ja itsetuntoon. Tässä työssä esitetyt tutkimukset käsittelevät minäkäsitystä laaja-alaisesti eri näkökulmista. Positiivista mielenterveyttä voidaan pitää käsitteenä synonyymina mielen hyvinvoinnille. Lapsuuden sosiaaliset suhteet, tapahtumat sekä fyysinen ja psyykkinen kehitys luovat pohjan nuoruuden hyvinvoinnille. Näillä on tärkeä merkitys aikuisuuden hyvinvoinnin kannalta. Näistä syistä työssä tarkastellaan positiivisen mielenterveyden edistämistä jo lapsuudessa ja näkökulmana on miten vanhemmat ja muut aikuiset voivat tukemalla minäkäsityksen muodostumista vaikuttaa nuoremman sukupolven positiiviseen mielenterveyteen.

Opinnäytetyön tulos tukee aikaisempaa tietoa minäkäsityksestä ja sen muodostumisesta. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitys minäkuvan muodostumiselle on ilmeinen. Vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen laatu on suuressa osin määrittävä tekijä minäkuvan muodostumisessa pienellä lapsella. Lapsen kasvaessa minäkuvaa muokkaavat myös muut tekijät, kuten mm. elämänlaatu, liikunta ja muut perheen ulkoiset sosiaaliset suhteet, kuten ystävät ja opettajat. Jatkotutkimusaiheena ehdotamme kehitystyöksi aiheen tiedon jakoa vanhemmille. Leikki-ikäisten lasten minäkäsityksen tutkimusta löytyy myös vähän.

This study examines self-concept, the factors influencing the developing self-concept, and how self-concept development can be supported. The aim of this study is to find out how parents can support the child’s developing self-concept, so that it would become positive. The purpose is to explore the factors that have positive influence on the developing self-concept of a child under twelve years of age. Children in this study are defined as under 12 years of age. The goal is to provide information to support different operating environments, occupational groups and families with young children. This study is part of the project Promoting Positive Mental Health in Families with Children. The project is being implemented by Kymenlaakso University of Applied Sciences (project coordinator) and Metropolia University of Applied Sciences. This study is a literature review and the material used has been analyzed by using inductive content analysis. In this study self-concept and self-image are meaning the same. Self-concept is an individual's overall view of self. It is formed through interaction with other people, and its foundation is formed in early childhood. The adults around the child play a very important role in the development of self-concept. As a concept self-concept is very wide and It’s difficult to talk about self-concept without paying attention to early attachment, parent-child interaction and self-esteem. That’s why the studies presented examines self-concept from a wide range of perspectives. Social relationships, events, and physical and psychological development of childhood provide the foundation for the well-being of youth. These play important role for the adulthood well-being as well. For these reasons the promotion of positive mental health in childhood is examined at this study from the perspective of how parents and other adults can affect to positive mental health of the younger generation by supporting the development of positive self-concept.

The result of the research supports previous knowledge of self-concept and its development. The importance of parent-child interaction for developing self-concept is obvious. The quality of interaction and attachment is to a large extent a determinant of the self-image of a small child. As the child grows, the self-image is also shaped by other factors, such as quality of life, exercise and other social relationships, such as friends and teachers. For future research would be interesting to see the influence of parent education about self-concept development to the child’s self-image. Research about young children’s self-concept should be continued.