Ensihoitajaopiskelijoiden kuntotestaus : Opiskelijoiden fyysisen kunnon ja ergonomian tason vastaavuus työelämän tarpeisiin
Haarala, Johanna; Halvari, Aleksi; Kuosmanen, Linda; Särkelä, Katri (2018)
Haarala, Johanna
Halvari, Aleksi
Kuosmanen, Linda
Särkelä, Katri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901171339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901171339
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kartoitti Metropolia Ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden fyysisen kunnon tasoa ja selvitti riittääkö taso vastaamaan työelämän haasteisiin. Työ on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun tilauksesta osana suurempaa ensihoitajaopiskelijoiden fyysisen kunnon tasoa mittaavien töiden sarjaa, joissa 1. vuoden opiskelijoista koostettuja ryhmiä on tarkoitus testata vuosittain, yhteensä 3–4 kertaa opintojensa aikana.
Fyysisen kunnon mittaaminen toteutettiin kaksiosaisena kuntotestinä Siv Aron (2017) ”Ensihoitajien fyysinen toimintakyky – sen mittaaminen, arviointi ja testaaminen” testipatteriston mukaisesti. Testipatteristo koostuu ergonomiaa ja lihaskuntoa mittaavista osioista, sekä etukäteen täytettävästä terveyskartoituskyselystä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimii Aron lisäksi Päivi Vehmasvaaran (2004) väitöskirja ”Ensihoitotyön fyysinen kuormittavuus ja ensihoitajan työkyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioivan testistön kehittäminen”, Havusillan ja Pekkolan (2017) opinnäytetyö ”Ensihoitajaopiskelijoiden fyysisen kunnon mittaaminen”, sekä Liikuntatieteellisen seuran kuntotestaukseen liittyvät julkaisut.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella ensihoitajaopiskelijat ovat verrattain hyvässä fyysisessä kunnossa ja kunnon taso riittää vastaamaan työelämän haasteisiin. Ensihoitajaopiskelijat kykenivät testauksissa ergonomisesti hyviin suorituksiin vähäisellä koulutuksella ja monesti haasteet tai virheet johtuivat voiman puutteesta, eikä teknisesti virheellisistä suorituksista. Otos (n=13) kuvaa määrällisesti hyvin perusjoukkoa, mutta vapaaehtoisina kuntotestaukseen valikoituneet, lähtökohtaisen hyväkuntoiset opiskelijat voivat vääristää tulosten yleistettävyyttä.
Opinnäytetyö tuotti oman osansa ensihoitajaopiskelijoiden vuosittaisten mittausten sarjaan. Tämän työn kohderyhmän osalta mittaus oli ensimmäinen. Mittaustulosten lisäksi opinnäytetyöryhmä toi uuden näkökulman kuntotestausten järjestämisen käytäntöön, huomioi testaustilanteen turvallisuuden sekä pohti ensihoitajaopiskelijoiden kuntotestaamisen jatkuvuutta
Fyysisen kunnon mittaaminen toteutettiin kaksiosaisena kuntotestinä Siv Aron (2017) ”Ensihoitajien fyysinen toimintakyky – sen mittaaminen, arviointi ja testaaminen” testipatteriston mukaisesti. Testipatteristo koostuu ergonomiaa ja lihaskuntoa mittaavista osioista, sekä etukäteen täytettävästä terveyskartoituskyselystä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimii Aron lisäksi Päivi Vehmasvaaran (2004) väitöskirja ”Ensihoitotyön fyysinen kuormittavuus ja ensihoitajan työkyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioivan testistön kehittäminen”, Havusillan ja Pekkolan (2017) opinnäytetyö ”Ensihoitajaopiskelijoiden fyysisen kunnon mittaaminen”, sekä Liikuntatieteellisen seuran kuntotestaukseen liittyvät julkaisut.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella ensihoitajaopiskelijat ovat verrattain hyvässä fyysisessä kunnossa ja kunnon taso riittää vastaamaan työelämän haasteisiin. Ensihoitajaopiskelijat kykenivät testauksissa ergonomisesti hyviin suorituksiin vähäisellä koulutuksella ja monesti haasteet tai virheet johtuivat voiman puutteesta, eikä teknisesti virheellisistä suorituksista. Otos (n=13) kuvaa määrällisesti hyvin perusjoukkoa, mutta vapaaehtoisina kuntotestaukseen valikoituneet, lähtökohtaisen hyväkuntoiset opiskelijat voivat vääristää tulosten yleistettävyyttä.
Opinnäytetyö tuotti oman osansa ensihoitajaopiskelijoiden vuosittaisten mittausten sarjaan. Tämän työn kohderyhmän osalta mittaus oli ensimmäinen. Mittaustulosten lisäksi opinnäytetyöryhmä toi uuden näkökulman kuntotestausten järjestämisen käytäntöön, huomioi testaustilanteen turvallisuuden sekä pohti ensihoitajaopiskelijoiden kuntotestaamisen jatkuvuutta