Osaamispääoman kehittäminen taloushallinnossa
Helminen, Olli (2019)
Helminen, Olli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221465
Tiivistelmä
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä ja dokumentoida minkälaista osaamista Holiday Club Resorts Oy:n taloushallinnon tiimissä tarvitaan, tiivistää eri henkilöiden ja osastojen välistä yhteistyötä selkeyttämällä vastuualueita sekä antaa uusia työkaluja osaamisen johtamiselle. Kehitystehtävän tuli antaa hyödyllistä tietoa myös muiden sisäisten prosessien kehittämiseen. Kehitystehtävä toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, joka soveltuu yritysten käytännön ongelmien ratkaisuun.
Kehitystehtävän teoreettinen viitekehys alkoi osaamisen määrittelyllä. Tämän jälkeen syvennyttiin osaamisen tasojen määrittelyyn, oppivaan organisaatioon sekä muutosjohtamiseen.
Kehitystehtävän tiedonhankintamenetelminä toimivat havainnointi, haastattelut sekä teoria. Teemahaastattelut käytiin kohdeorganisaatiossa osaamiseen liittyvissä avaintehtävissä työskentelevien esimiesten kanssa. Haastatteluista saatuja tietoja täydennettiin henkilöstöltä saadun palautteen pohjalta.
Kehitystehtävän tuloksena syntyi taloushallinnon osaamiskartta sekä pilottiprojektiksi valitun villas-liiketoiminnan kanban-taulu. Nämä toteutettiin erillisinä projekteina. Molempien tulosten rakentaminen edellytti ihmisten osallistamista. Kanban-taulun käyttöönotossa käytettiin onnistuneesti apuna muutosjohtamisen teoriaa.
Kehitystehtävässä onnistuttiin muuttamaan lähtötilannetta edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Kehitystehtävän myötä kohdeorganisaatiossa saatiin käyttöön uusia johtamisen työkaluja. Osa niistä saatiin käyttöön jo tämän toimintatutkimuksen aikana, mutta näiden lisäksi kehitystehtävän avulla löydettiin useita tulevaisuuden kehityskohteita, joissa tämän toimintatutkimuksen teoriaa ja tuloksia voidaan suoraan hyödyntää. Tavoite jatkuvan kehittämisen ja parantamisen mallista saatiin käynnistettyä.
Kehitystehtävän teoreettinen viitekehys alkoi osaamisen määrittelyllä. Tämän jälkeen syvennyttiin osaamisen tasojen määrittelyyn, oppivaan organisaatioon sekä muutosjohtamiseen.
Kehitystehtävän tiedonhankintamenetelminä toimivat havainnointi, haastattelut sekä teoria. Teemahaastattelut käytiin kohdeorganisaatiossa osaamiseen liittyvissä avaintehtävissä työskentelevien esimiesten kanssa. Haastatteluista saatuja tietoja täydennettiin henkilöstöltä saadun palautteen pohjalta.
Kehitystehtävän tuloksena syntyi taloushallinnon osaamiskartta sekä pilottiprojektiksi valitun villas-liiketoiminnan kanban-taulu. Nämä toteutettiin erillisinä projekteina. Molempien tulosten rakentaminen edellytti ihmisten osallistamista. Kanban-taulun käyttöönotossa käytettiin onnistuneesti apuna muutosjohtamisen teoriaa.
Kehitystehtävässä onnistuttiin muuttamaan lähtötilannetta edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Kehitystehtävän myötä kohdeorganisaatiossa saatiin käyttöön uusia johtamisen työkaluja. Osa niistä saatiin käyttöön jo tämän toimintatutkimuksen aikana, mutta näiden lisäksi kehitystehtävän avulla löydettiin useita tulevaisuuden kehityskohteita, joissa tämän toimintatutkimuksen teoriaa ja tuloksia voidaan suoraan hyödyntää. Tavoite jatkuvan kehittämisen ja parantamisen mallista saatiin käynnistettyä.