Riittämättömyyden tunne esimiestyössä
Rahikainen, Sami (2019)
Rahikainen, Sami
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221491
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia riittämättömyyden tunnetta esimiestyössä. Ydinkysymyksenä oli selvittää millaista riittämättömyyden tunnetta kaupallisen alan asiantuntijatyön esimiehillä esiintyy, kuinka yleistä se on ja millaisia vaikutuksia sillä on organisaation menestykselle tutkittujen henkilöiden kokemusten perusteella.
Tutkimus toteutettiin Aspo-konsernissa ja tutkimusaineiston muodostivat esimiehille ja alaisille suunnattujen kyselytutkimusten tuottama materiaali. Vastaukset kerättiin anonyymeina, mutta luokiteltuina siten, että vastaajien tiimisidokset voitiin selvittää. Viitekehyksenä työssä ovat luvussa 3 esitellyt ”Riittämättömyyden perusmalli” sekä ”Esimiehen säiliötehtävä”. Teoriaosuus kattaa myös resilienssin, itsensä johtamisen sekä huijarisyndrooman erillisinä alueinaan. Näiden rajaamana kyselyn tuloksilla selvitettiin esimiestyön tilannetta kokonaisuudessaan tutkimuskohteessa.
Kyselytutkimuksissa syntynyttä tutkimusmateriaalia peilattiin aiempiin kansainvälisiin tutkimuksiin sekä luokiteltiin eri vastausten yleisyyksien mukaan. Tavoitteena oli löytää yhtäläisyyksiä aiempaan tietoperustaan sekä muodostaa kuva vastauksista esiin nousevien ilmiöiden yleisyyksistä ja voimasta. Lopulta materiaalista muodostettiin tärkeimmät johtopäätökset konsernin käyttöön esimiestyön kehittämiseksi.
Tuloksena voidaan todeta, että esimiestyössä riittämättömyyttä esiintyi yleisemmin kuin vertailupohjan tutkimuksissa. Tunne oli myös muita työssä esiintyviä negatiivisia tunteita voimakkaampaa. Merkittävää on, että riittämättömyyttä tunteneet esimiehet kokivat työelämän muutkin negatiiviset tunteet muita voimakkaammin. Tämä asettaa merkittävän painoarvon tunnistaa riittämättömyys tunnusmerkkinä työssä jaksamisen osalta ja täten lopulta organisaation menestystekijänä.
Esimiesten tukifunktioista tutkimus osoitti ylemmän esimiehen tuen olevan merkittävässä roolissa estämässä negatiivisia tunteita muodostumasta. Koettu tuen määrä vaihteli tutkimuskohteen esimiesten keskuudessa voimakkaasti ja siihen tyytymättömimmät kokivat myös muut työelämän tunteet voimakkaimpina. Henkilöstöhallinnon tuen tärkeys on myös suuri ja se saikin esimiehen tukea paremmat arviot konsernin esimiehiltä.
Tutkimus toteutettiin Aspo-konsernissa ja tutkimusaineiston muodostivat esimiehille ja alaisille suunnattujen kyselytutkimusten tuottama materiaali. Vastaukset kerättiin anonyymeina, mutta luokiteltuina siten, että vastaajien tiimisidokset voitiin selvittää. Viitekehyksenä työssä ovat luvussa 3 esitellyt ”Riittämättömyyden perusmalli” sekä ”Esimiehen säiliötehtävä”. Teoriaosuus kattaa myös resilienssin, itsensä johtamisen sekä huijarisyndrooman erillisinä alueinaan. Näiden rajaamana kyselyn tuloksilla selvitettiin esimiestyön tilannetta kokonaisuudessaan tutkimuskohteessa.
Kyselytutkimuksissa syntynyttä tutkimusmateriaalia peilattiin aiempiin kansainvälisiin tutkimuksiin sekä luokiteltiin eri vastausten yleisyyksien mukaan. Tavoitteena oli löytää yhtäläisyyksiä aiempaan tietoperustaan sekä muodostaa kuva vastauksista esiin nousevien ilmiöiden yleisyyksistä ja voimasta. Lopulta materiaalista muodostettiin tärkeimmät johtopäätökset konsernin käyttöön esimiestyön kehittämiseksi.
Tuloksena voidaan todeta, että esimiestyössä riittämättömyyttä esiintyi yleisemmin kuin vertailupohjan tutkimuksissa. Tunne oli myös muita työssä esiintyviä negatiivisia tunteita voimakkaampaa. Merkittävää on, että riittämättömyyttä tunteneet esimiehet kokivat työelämän muutkin negatiiviset tunteet muita voimakkaammin. Tämä asettaa merkittävän painoarvon tunnistaa riittämättömyys tunnusmerkkinä työssä jaksamisen osalta ja täten lopulta organisaation menestystekijänä.
Esimiesten tukifunktioista tutkimus osoitti ylemmän esimiehen tuen olevan merkittävässä roolissa estämässä negatiivisia tunteita muodostumasta. Koettu tuen määrä vaihteli tutkimuskohteen esimiesten keskuudessa voimakkaasti ja siihen tyytymättömimmät kokivat myös muut työelämän tunteet voimakkaimpina. Henkilöstöhallinnon tuen tärkeys on myös suuri ja se saikin esimiehen tukea paremmat arviot konsernin esimiehiltä.