OPAS LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTAMISEEN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI

Abstract

Tiivistelmä

Naisen lantionpohja, sen monimuotoinen luinen tukirakenne sekä lihasten, sisäelinten, nivelsiteiden, lihaskalvon eli faskian ja hermotuksen muodostama kokonaisuus, joutuu kovalle koitokselle hormonitoimintojen muutosten, ikääntymisen ja erilaisten sairauksien heikentäessä lantionpohjan lihaksiston normaalia toimintaa. Myös vähäinen liikunta, ylipaino, ummetus, tupakointi, liiallinen nesteen juonti kuormittavat lantionpohjan elimiä ja sen tukira- kenteita ja edesauttavat toimintahäiriöiden syntyä. Lantionpohjan toimintahäiriöt, etenkin virtsankarkailu, ovat yleisiä vaivoja. Vain osa vaivoista kärsivä ohjautuu hoitojen piiriin.

2017 uudistuneen naisten virtsankarkailun Käypä hoito –suosituksen mukaan virtsankarkailun konservatiivinen hoito nähdään monella tapaa tehokkaana hoitona. Hoidon tulisi olla potilaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arvioin- tiin perustuvaa, kaikkia lantionpohjan toimintaan vaikuttavien tekijöiden moniammatillista arviointia ja hoitoa. Lantionpohjan lihasten varhain aloitetulla, säännöllisellä harjoittelulla pystytään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan virtsankarkailua raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä lantionpohjan lihasten harjoittelua suositellaan muissakin lantionpohjan toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda opas, jonka avulla ohjataan naisia tunnistamaan lantionpohjan li- hakset sekä harjoittamaan niitä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä antamaan lisätietoa siitä, kuinka virtsankar- kailua voi ennaltaehkäistä. Tavoitteena on motivoida kaikenikäisiä naisia harjoittamaan lantionpohjalihaksistoa oikein ja säännöllisesti sekä lisätä tietoisuutta harjoittelun merkityksestä eteenkin toimintahäiriöiden ennaltaeh- käisyssä. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti perusterveydenhuollon ammattilaisille ohjauksen tueksi.

Tutkimuksia on tehty paljon lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskauden ja synnytyksen jälkeen. Näyttöä harjoittelun vaikuttavuudesta on myös saatu. Harjoittelun vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin useissa tutkimuksista haasteellista, sillä tutkimusasetemassa oli erilaisia puutteita liittyen suunnitteluun, toteutukseen sekä tulosten analysointiin. Lantionpohjan lihasten alkutilannetta ei arvioitu, oikeaa supistustekniikkaa ei ohjattu eikä kontrol- loitu ja näin harjoittelun laadun arvioiminen jäi puutteelliseksi. Myös harjoitusohjelmat sekä seurantajaksojen pituudet olivat vaihtelevia eri tutkimusten välillä. Uusi Käypä hoito -suositus antaa selkeän ohjeistuksen edellä mai- nittuihin puutteisiin. Uusien IT-alan innovaatioiden ja tekniikan kehittyessä toivottavasti saadaan myös tutkimuk- sia, joissa lantionpohjan lihasten supistumista ja näin harjoittelun tehokkuutta pystytään paremmin seuraamaan ja arvioimaan harjoittelun vaikuttavuutta luotettavammin. Uusia innovaatioita kaivataan myös säännöllisen har- joittelun motivointiin.

Abstract

Women’s pelvic floor with its’ complex bony structure and a combination of muscles, organs, ligaments, fascia and nerve system is tested when hormonal changes, aging and different diseases weaken the normal behaviour of pelvic floor muscles. Low activity, extra weight, constipation, smoking and excessive hydration load pelvic organs and its’ support structure and contribute to dysfunctions. Pelvic floor dysfunctions, especially urinal incontinence, are common but only a fraction of patients get professional help.

According to current care guideline (2017) for women’s urinal incontinence, conservative treatment is seen effec- tive in many ways. Treatment should be based on patient’s holistic situation analysis and should focus on multi- professional analysis and treatment of all factors affecting on pelvic floor functionality. Early and constant training of pelvic floor muscles prevents and tread urinary incontinence during and after pregnancy and exercising pelvic muscles is recommended also for preventing and treating of other types of pelvic floor dysfunctions.

The purpose of this work was to create a guide which could help women to identify pelvic floor muscles and get help to train those muscles regularly and diversely. Additionally, the purpose was to give additional information how urinal incontinence can be prevented. The target is to motivate women of all ages to practice and train pel- vic floor muscles in correct way regularly and increase awareness of the importance of muscle training especially in preventing pelvic floor dysfunction. This guide is meant primarily for health care professionals as additional information when guiding patients.

There are lots of studies made of pelvic floor muscle training during and after pregnancy. There is also evidence available that the training is effective. Effectiveness is on the other hand challenging to evaluate as study compo- sitions have not been standardised and there have been deficiencies in study planning, study exercise and analy- sis. Pelvic floor muscle starting status was not analysed, correct contraction technique was not guided nor con- trolled so the analysis of the training quality was inadequate. Training programs and lengths of control phases varied also between different studies. New current care guideline gives clear guidance to above mentioned short- comings. New IT innovations and technologies hopefully help to develop studies, where pelvic floor muscle con- tractions can be monitored better and more accurately, thus leading to more reliable results of the training effi- ciency and effectiveness. New innovations to motivate women to train their pelvic floor muscles regularly are needed as well.