Pienestä parempi ponnistaa? : Työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksissä
Lamo, Minni; Haatainen, Markku (2018)
Lamo, Minni
Haatainen, Markku
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902011829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902011829
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden työhyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Tarkastelimme työhyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä työhyvinvoinnin laajasta näkökulmasta käsin. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää Mikko-hankkeessa mainittujen yritysten henkilöstön työhyvinvointia kehitettäessä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa 30 Uudenmaan alueella toimivan mikro- ja pk-yrityksen tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on hankittu systemaattisen hakuprosessin avulla terveysalan tietokannoista, Medicistä, Cinahlista ja Medlinesta. Aineistoon valikoitui yhteensä kolmetoista (n=13) tutkimusartikkelia. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Tulokset osoittivat fyysisen työympäristön vaikuttavan työhyvinvointiin ja työkykyyn. Hyvät ihmissuhteet, positiivisesti koettu yhteistyö kollegoiden välillä ja esimiehen osoittama luottamus edesauttoivat työkykyä. Parhaimmaksi työkyky koettiin, kun työyhteisö ja yksityiselämä toimivat hyvin yhteen. Työn korkeat psyykkiset vaatimukset vaikuttivat työuupumukseen ja vähensivät työtyytyväisyyttä, kun taas työhön vaikuttamisen mahdollisuudella oli uupumusta ehkäisevä vaikutus. Tulosten mukaan koulutuksen määrällä oli vaikutusta työtyytyväisyyteen. Korkeampi koulutustaso oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen ja se vaikutti myös sairausloman kestoon sitä pidentävästi.
Aineiston perusteella työhyvinvointiin vaikuttavat useat eri asiat niin ympäristö- kuin yksilötekijöistäkin. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat ylisitoutuminen työhön, liian korkeat työn psyykkiset ja fyysiset vaatimukset, vähäinen mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja itsenäisyyden puute. Pienyrityksissä löytyy useita työhyvinvointia tukevia elementtejä ja mikroyrityksissä pystyttiin parhaiten vaikuttamaan omaan työtahtiin, tehtäviin ja töiden jakoon.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on hankittu systemaattisen hakuprosessin avulla terveysalan tietokannoista, Medicistä, Cinahlista ja Medlinesta. Aineistoon valikoitui yhteensä kolmetoista (n=13) tutkimusartikkelia. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Tulokset osoittivat fyysisen työympäristön vaikuttavan työhyvinvointiin ja työkykyyn. Hyvät ihmissuhteet, positiivisesti koettu yhteistyö kollegoiden välillä ja esimiehen osoittama luottamus edesauttoivat työkykyä. Parhaimmaksi työkyky koettiin, kun työyhteisö ja yksityiselämä toimivat hyvin yhteen. Työn korkeat psyykkiset vaatimukset vaikuttivat työuupumukseen ja vähensivät työtyytyväisyyttä, kun taas työhön vaikuttamisen mahdollisuudella oli uupumusta ehkäisevä vaikutus. Tulosten mukaan koulutuksen määrällä oli vaikutusta työtyytyväisyyteen. Korkeampi koulutustaso oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen ja se vaikutti myös sairausloman kestoon sitä pidentävästi.
Aineiston perusteella työhyvinvointiin vaikuttavat useat eri asiat niin ympäristö- kuin yksilötekijöistäkin. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat ylisitoutuminen työhön, liian korkeat työn psyykkiset ja fyysiset vaatimukset, vähäinen mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja itsenäisyyden puute. Pienyrityksissä löytyy useita työhyvinvointia tukevia elementtejä ja mikroyrityksissä pystyttiin parhaiten vaikuttamaan omaan työtahtiin, tehtäviin ja töiden jakoon.