Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu : Oulun käräjäoikeuden sovintosopimukset ja niiden täytäntöönpanokelpoisuus
Oikkonen, Anna; Mäntynen, Henna-Riikka (2019)
Oikkonen, Anna
Mäntynen, Henna-Riikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062017
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy asiantuntija-avusteisten huoltoriitojen sovittelumenettelyyn, joka on käräjäoikeuksissa toteutettava yksi tuomioistuinsovittelun muoto. Menettelyn käyttö on laajennettu kaikkiin Suomen käräjäoikeuksiin 1.5.2014 kaksivuotisen kokeilujakson jälkeen. Työn tavoitteena on perehtyä tähän sovittelumenettelyyn, tutkia sovittelussa syntyneiden sovintosopimusten sisältöä sekä sopimusosien toistuvuutta. Sopimusten vahvistaminen ja täytäntöönpanokelpoisuus ovat myös työn keskeisiä tarkasteltavia aiheita.
Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu on suhteellisen tuore menettely. Aihe työllemme valikoitui mielenkiintomme ja ajankohtaisuuden vuoksi. Tietoperustassa tärkeimpinä lähteinä ovat lait, niiden esityöt sekä oikeuskirjallisuus. Opinnäytetyön tutkimusosiossa on hyödynnetty sekä tilastollisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä, joista tilastollisen tutkimuksen menetelmäksi valittiin havainnointi. Havainnointi valikoitui myös laadulliseen tutkimukseen yhdeksi tutkimustavaksi yhdessä teemahaastattelun kanssa. Tutkimusaineistona toimivat vuoden 2017 aikana Oulun käräjäoikeudessa huoltoriitojen sovittelumenettelyyn tulleiden asioiden julkiset sovintosopimukset sekä tuomareiden haastattelu.
Sovintosopimuksissa sovitaan huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Tutkimustuloksen mukaan riitaa on aiheuttanut vanhempien välillä yleensä useampi kuin yksi tekijä, kuitenkin yleisimmin tapaamisoikeus. Sopimuksiin on myös tavallista sisällyttää ei-juridisia ehtoja, jotka voivat olla jonkin toiminnan sallivia tai velvoittavia. Ehtojen sisällön määrittää yhteistoiminnassa ilmenneet ongelmat. Tulosten perusteella täytäntöönpanokelvottomia osia ovat väljästi sovittu tapaamisoikeus sekä ei-juridiset ehdot. Nämä ehdot on voitu sopimuksissa sijoittaa tapaamisoikeuden yhteyteen tai oman otsikon alle sopimusten loppuun.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sovintosopimusten sisältö riippuu tapauskohtaisesti vanhempien ja lasten tilanteesta, riitaa aiheuttaneista tekijöistä sekä osapuolten tarpeista. Voidaan myös huomata, että on olemassa useita tapoja riitojen ratkaisemiseksi ja sovittujen asioiden käytännön toteuttamiseksi. Hyvänä jatkotutkimusaiheena voisi olla sovintosopimusten tutkiminen muissa käräjäoikeuksissa tai jonkin tietyn sopimusosan tarkempi tarkastelu.
Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu on suhteellisen tuore menettely. Aihe työllemme valikoitui mielenkiintomme ja ajankohtaisuuden vuoksi. Tietoperustassa tärkeimpinä lähteinä ovat lait, niiden esityöt sekä oikeuskirjallisuus. Opinnäytetyön tutkimusosiossa on hyödynnetty sekä tilastollisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä, joista tilastollisen tutkimuksen menetelmäksi valittiin havainnointi. Havainnointi valikoitui myös laadulliseen tutkimukseen yhdeksi tutkimustavaksi yhdessä teemahaastattelun kanssa. Tutkimusaineistona toimivat vuoden 2017 aikana Oulun käräjäoikeudessa huoltoriitojen sovittelumenettelyyn tulleiden asioiden julkiset sovintosopimukset sekä tuomareiden haastattelu.
Sovintosopimuksissa sovitaan huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Tutkimustuloksen mukaan riitaa on aiheuttanut vanhempien välillä yleensä useampi kuin yksi tekijä, kuitenkin yleisimmin tapaamisoikeus. Sopimuksiin on myös tavallista sisällyttää ei-juridisia ehtoja, jotka voivat olla jonkin toiminnan sallivia tai velvoittavia. Ehtojen sisällön määrittää yhteistoiminnassa ilmenneet ongelmat. Tulosten perusteella täytäntöönpanokelvottomia osia ovat väljästi sovittu tapaamisoikeus sekä ei-juridiset ehdot. Nämä ehdot on voitu sopimuksissa sijoittaa tapaamisoikeuden yhteyteen tai oman otsikon alle sopimusten loppuun.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sovintosopimusten sisältö riippuu tapauskohtaisesti vanhempien ja lasten tilanteesta, riitaa aiheuttaneista tekijöistä sekä osapuolten tarpeista. Voidaan myös huomata, että on olemassa useita tapoja riitojen ratkaisemiseksi ja sovittujen asioiden käytännön toteuttamiseksi. Hyvänä jatkotutkimusaiheena voisi olla sovintosopimusten tutkiminen muissa käräjäoikeuksissa tai jonkin tietyn sopimusosan tarkempi tarkastelu.