KLEO-Kuvat leikkauspotilaan ohjauksessa : Kuvakansio puheen tueksi perioperatiiviseen potilasohjaukseen
Palovaara, Arja; Ollanketo, Karoliina (2019)
Palovaara, Arja
Ollanketo, Karoliina
Oulun ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062034
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön tutkinto-ohjelma, Sairaanhoitaja
Tekijät: Karoliina Ollanketo ja Arja Palovaara
Opinnäytetyön nimi: KLEO – Kuvat leikkauspotilaan ohjauksessa
Työn ohjaajat: Tuula Koski, Pirkko Sandelin
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2018 Sivumäärä: 29+16 liitesivua
Potilasohjaus on tärkeä osa hoitoa. Onnistunut ohjaus lisää potilaan sitoutumista hoitoonsa ja edistää paranemista. Terveydenhuollon järjestäjän tulee kaikin käytettävissään olevin keinoin tarjota kaikille potilailleen hoitoa ja ohjausta niin, että he ymmärtävät sen sisällön. Puhutun kielen ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia esimerkiksi autistisilla, älyllisesti kehitysvammaisilla, maahanmuuttajataustaisilla, muistisairailla ja lapsilla. Kuvakommunikaatio tarkoittaa kuvien käyttämistä puhutun tai sanattoman kielen tukena. Oulun yliopistollisen sairaalan operatiivinen vastuualue tilasi opinnäytetyönä kuvakansion, joka parantaa potilasohjauksen onnistumista perioperatiivisessa hoitotyössä.
Opinnäytetyö on puhutun kielen tueksi tarkoitettu kuvakansio perioperatiivisen potilasohjauksen tueksi. Kuvat on rajattu koskemaan ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen tapahtuvaa potilasohjausta.
Kuvat on toteutettu valokuvina aidossa ympäristössä. Lisäksi kansioon on lisätty Papunetin kuvapankin ja Googlen vapaasti käytettäviä kuvia. Kuvakansio on toteutettu sähköisessä muodossa olevina kuvina, joista on mahdollista tulostaa ja laminoida viuhkamuotoinen manuaalinen kansio. Tällaisesta on toteutettu malliviuhka. Jokainen työyksikkö voi poimia kuvakansiosta juuri heidän toimintaansa tukevat kuvat.
Manuaalinen malliviuhka oli koekäytössä heräämötyöryhmällä. Koekäytön jälkeen kansioon on palautteen pohjalta lisätty piktokuvia.
Kuvien käyttö potilasohjauksessa edesauttaa hoitajan ja potilaan keskinäistä vuorovaikutusta ja lisää molempien varmuutta ymmärretyksi tulemisesta. Siten se edistää potilaan sitoutumista omaan hoitoonsa ja paranemista.
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön tutkinto-ohjelma, Sairaanhoitaja
Tekijät: Karoliina Ollanketo ja Arja Palovaara
Opinnäytetyön nimi: KLEO – Kuvat leikkauspotilaan ohjauksessa
Työn ohjaajat: Tuula Koski, Pirkko Sandelin
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2018 Sivumäärä: 29+16 liitesivua
Potilasohjaus on tärkeä osa hoitoa. Onnistunut ohjaus lisää potilaan sitoutumista hoitoonsa ja edistää paranemista. Terveydenhuollon järjestäjän tulee kaikin käytettävissään olevin keinoin tarjota kaikille potilailleen hoitoa ja ohjausta niin, että he ymmärtävät sen sisällön. Puhutun kielen ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia esimerkiksi autistisilla, älyllisesti kehitysvammaisilla, maahanmuuttajataustaisilla, muistisairailla ja lapsilla. Kuvakommunikaatio tarkoittaa kuvien käyttämistä puhutun tai sanattoman kielen tukena. Oulun yliopistollisen sairaalan operatiivinen vastuualue tilasi opinnäytetyönä kuvakansion, joka parantaa potilasohjauksen onnistumista perioperatiivisessa hoitotyössä.
Opinnäytetyö on puhutun kielen tueksi tarkoitettu kuvakansio perioperatiivisen potilasohjauksen tueksi. Kuvat on rajattu koskemaan ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen tapahtuvaa potilasohjausta.
Kuvat on toteutettu valokuvina aidossa ympäristössä. Lisäksi kansioon on lisätty Papunetin kuvapankin ja Googlen vapaasti käytettäviä kuvia. Kuvakansio on toteutettu sähköisessä muodossa olevina kuvina, joista on mahdollista tulostaa ja laminoida viuhkamuotoinen manuaalinen kansio. Tällaisesta on toteutettu malliviuhka. Jokainen työyksikkö voi poimia kuvakansiosta juuri heidän toimintaansa tukevat kuvat.
Manuaalinen malliviuhka oli koekäytössä heräämötyöryhmällä. Koekäytön jälkeen kansioon on palautteen pohjalta lisätty piktokuvia.
Kuvien käyttö potilasohjauksessa edesauttaa hoitajan ja potilaan keskinäistä vuorovaikutusta ja lisää molempien varmuutta ymmärretyksi tulemisesta. Siten se edistää potilaan sitoutumista omaan hoitoonsa ja paranemista.