Maankäyttösopimukset lähiökehittämisessä, case Ilpoinen
And, Reino (2019)
And, Reino
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062038
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Turun kaupunki voisi maankäyttösopimuksilla mahdollistaa lähiöiden kehittämistä. Lähiöiden tila Turussa on vastaava kuin muuallakin Suomessa – lähiöiden rakennuskanta vaatii merkittäviä saneerauksia, asukasväestö vanhenee ja palvelutarjonta heikkenee. Jotta lähiöt pysyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisina, tulee kaupungilla ja lähiöiden asukkailla olla yhteinen päämäärä, jota kohti edetä.
Tässä opinnäytetyössä on otettu kohdealueeksi Ilpoisten lähiössä sijaitseva liikekeskuskortteli. Liikekeskuskortteli on rakennettu samanaikaisesti lähiön muun rakennuskannan kanssa. Liikekeskuskorttelissa on tällä hetkellä muutamia kaupallisia palveluita ja päiväkoti. Lä-hiön keskellä sijaitsevaa liikekeskuskorttelia kehittämällä, voitaisiin Ilpoisiin saada uusi viihtyisä alue, jonne sijoittuisi asumista, palveluita ja muuta toimintaa. Tämä kehityshanke voisi nostattaa koko lähiöön uudenlaisen kehittämisen hengen. Viihtyisä ympäristö ja toimivat palvelut ovat lähiön kulmakiviä.
Opinnäytetyössä tuodaan esille kaksi ehdotelmaa. Ehdotelma A on opinnäytetyön tekijän suunnittelema, jossa alueelle on suunniteltu muun muassa esteetöntä asumista. Ehdotelma B on alueella olevan kaavaehdotuksen mukainen. Ehdotelmien pohjalta kaupunki ja maanomistaja voisivat lähteä kehittämään aluetta. Kun maankäytön linjaukset on päätetty, tullaan maanomistajan ja kaupungin välille laatimaan maankäyttösopimus. Asemakaavan tuomasta arvonnoususta kaupunki perii maanomistajalta 35 prosentin osuuden. Jos täydennysrakentamishanke yhdistetään esimerkiksi julkisen tilan rakentamisen kanssa, voisi kaupunki alentaa arvonnoususta perittävää prosenttiosuutta. Maankäyttökorvauksen alentaminen tulee miettiä tapauskohtaisesti ottaen huomioon myös kannattavuuden kaupungin näkökulmasta.
Tässä opinnäytetyössä tehdään laskelmia ja pohditaan, miten mahdollinen maankäyttökorvausprosentin alentaminen voisi edesauttaa lähiöiden kehittämistä. Lisäksi opinnäytetyössä tulee esille, että lähiöiden kehittämisen kannalta tulevaisuuden suunnitteluratkaisu on maankäyttökorvaustakin tärkeämpi seikka.
Tässä opinnäytetyössä on otettu kohdealueeksi Ilpoisten lähiössä sijaitseva liikekeskuskortteli. Liikekeskuskortteli on rakennettu samanaikaisesti lähiön muun rakennuskannan kanssa. Liikekeskuskorttelissa on tällä hetkellä muutamia kaupallisia palveluita ja päiväkoti. Lä-hiön keskellä sijaitsevaa liikekeskuskorttelia kehittämällä, voitaisiin Ilpoisiin saada uusi viihtyisä alue, jonne sijoittuisi asumista, palveluita ja muuta toimintaa. Tämä kehityshanke voisi nostattaa koko lähiöön uudenlaisen kehittämisen hengen. Viihtyisä ympäristö ja toimivat palvelut ovat lähiön kulmakiviä.
Opinnäytetyössä tuodaan esille kaksi ehdotelmaa. Ehdotelma A on opinnäytetyön tekijän suunnittelema, jossa alueelle on suunniteltu muun muassa esteetöntä asumista. Ehdotelma B on alueella olevan kaavaehdotuksen mukainen. Ehdotelmien pohjalta kaupunki ja maanomistaja voisivat lähteä kehittämään aluetta. Kun maankäytön linjaukset on päätetty, tullaan maanomistajan ja kaupungin välille laatimaan maankäyttösopimus. Asemakaavan tuomasta arvonnoususta kaupunki perii maanomistajalta 35 prosentin osuuden. Jos täydennysrakentamishanke yhdistetään esimerkiksi julkisen tilan rakentamisen kanssa, voisi kaupunki alentaa arvonnoususta perittävää prosenttiosuutta. Maankäyttökorvauksen alentaminen tulee miettiä tapauskohtaisesti ottaen huomioon myös kannattavuuden kaupungin näkökulmasta.
Tässä opinnäytetyössä tehdään laskelmia ja pohditaan, miten mahdollinen maankäyttökorvausprosentin alentaminen voisi edesauttaa lähiöiden kehittämistä. Lisäksi opinnäytetyössä tulee esille, että lähiöiden kehittämisen kannalta tulevaisuuden suunnitteluratkaisu on maankäyttökorvaustakin tärkeämpi seikka.