Vanhustyön palveluasumisyksiköiden lähijohtajien johtamisosaaminen ja siinä ilmenevät koulutustarpeet
Kaarni, Tiina (2019)
Kaarni, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062022
Tiivistelmä
Ikääntyvien osuus väestössä kasvaa ja samaan aikaan palvelurakenneuudistuksessa laitosmaista hoitoa halutaan vähentää. Yhä suurempi määrä vanhuksia tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Palveluasumisyksikön johtotehtävissä voi työskennellä monenlaisella koulutustaustalla. Täsmennetystä johtamiskoulutuksesta voisi olla hyötyä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhustyön palveluasumisyksiköiden lähijohtajien työnkuva, tämän hetkinen johtamisosaaminen ja siinä ilmenevät koulutustarpeet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhuspalveluiden kehittämisen tueksi. Tutkimustuloksia hyödynnetään ”Johtamiskoulutus vanhustenhuollon palveluasumisen esimiehille” -hankkeessa, jossa mukana olevat ammattikorkeakoulut suunnittelevat täsmennettyä ja räätälöityä koulutusta vastaten palveluasumisen johtamisosaamisen koulutustarpeisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä. Kysely pohjautui Nurmivaaran ym. (2015) mittariin, jota oli muokattu tähän tutkimukseen soveltuvaksi. Tutkimuksen kohderyhmänä oli palveluasumisen lähijohtajat, joilla on työssään esimiesvastuu. Aluerajauksena oli Uudenmaan maakunta. Kysely lähetettiin 136:lle palveluasumisen lähijohtajalle, johon vastasi 35. Tutkimukseen hyväksyttiin 33 vastausta. Analyysissä on hyödynnetty SPSS-ohjelmaa sekä Exceliä. Vastausprosentti oli 24%.
Tutkimustulokset osoittivat, että palveluasumisyksikön lähijohtajan työssä tarvitaan laajaalaista johtamisosaamista kaikista hoitotyön johtamisen kompetenssimallin kategorioista. Työssä painottuu henkilöstövoimavarojen johtamiseen liittyvä johtamisosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Lähijohtaja seuraa hoitotyön laatua ja kehittää asiakaslähtöisyyttä. Myös toiminnan johtaminen, kuten strategian vieminen käytäntöön ja työntekijöiden sitouttaminen painottuvat työssä.
Merkittävin koulutustarve liittyi talouden johtamiseen. Muut koulutustarpeet liittyivät hoitotyön kehittämiseen, kuten tutkimustiedon etsimiseen ja hyödyntämiseen sekä asiakastyön vaikuttavuuden arviointiin. Vaikkakin lähijohtajien keskimäärin hyvät tai kiitettävät valmiudet korostuivatkin henkilöstövoimavarojen johtamisessa, koulutusta toivottiin mm. työntekijöiden osallistamisesta, osaamisen arvioinnista, palkitsemisesta ja sitouttamisesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhustyön palveluasumisyksiköiden lähijohtajien työnkuva, tämän hetkinen johtamisosaaminen ja siinä ilmenevät koulutustarpeet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhuspalveluiden kehittämisen tueksi. Tutkimustuloksia hyödynnetään ”Johtamiskoulutus vanhustenhuollon palveluasumisen esimiehille” -hankkeessa, jossa mukana olevat ammattikorkeakoulut suunnittelevat täsmennettyä ja räätälöityä koulutusta vastaten palveluasumisen johtamisosaamisen koulutustarpeisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä. Kysely pohjautui Nurmivaaran ym. (2015) mittariin, jota oli muokattu tähän tutkimukseen soveltuvaksi. Tutkimuksen kohderyhmänä oli palveluasumisen lähijohtajat, joilla on työssään esimiesvastuu. Aluerajauksena oli Uudenmaan maakunta. Kysely lähetettiin 136:lle palveluasumisen lähijohtajalle, johon vastasi 35. Tutkimukseen hyväksyttiin 33 vastausta. Analyysissä on hyödynnetty SPSS-ohjelmaa sekä Exceliä. Vastausprosentti oli 24%.
Tutkimustulokset osoittivat, että palveluasumisyksikön lähijohtajan työssä tarvitaan laajaalaista johtamisosaamista kaikista hoitotyön johtamisen kompetenssimallin kategorioista. Työssä painottuu henkilöstövoimavarojen johtamiseen liittyvä johtamisosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Lähijohtaja seuraa hoitotyön laatua ja kehittää asiakaslähtöisyyttä. Myös toiminnan johtaminen, kuten strategian vieminen käytäntöön ja työntekijöiden sitouttaminen painottuvat työssä.
Merkittävin koulutustarve liittyi talouden johtamiseen. Muut koulutustarpeet liittyivät hoitotyön kehittämiseen, kuten tutkimustiedon etsimiseen ja hyödyntämiseen sekä asiakastyön vaikuttavuuden arviointiin. Vaikkakin lähijohtajien keskimäärin hyvät tai kiitettävät valmiudet korostuivatkin henkilöstövoimavarojen johtamisessa, koulutusta toivottiin mm. työntekijöiden osallistamisesta, osaamisen arvioinnista, palkitsemisesta ja sitouttamisesta.