Eteisvärinäpotilaan ohjaus

Abstract

Eteisvärinä on yleisin sairaalahoitoa vaativa rytmihäiriö. Suomessa on arviolta yli 100 000 eteisvärinäpotilasta, ja odotettavissa olevan eliniän pitenemisen myötä määrä todennäköisesti lisääntyy. Eteisvärinään liittyy merkittävä aivoinfarktin riski. (Huikuri & Junttila 2018.)

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eteisvärinäpotilaan ohjausta ja ohjausmenetelmiä sairaanhoitajan näkökulmasta. Työn tavoitteena on, että sen avulla hoitotyöntekijät voivat vahvistaa osaamistaan eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Kirjallisuuskatsaukseen kootun tiedon avulla pyritään suuntaamaan eteisvärinäpotilaiden ohjaus tarpeita vastaavaksi. Tutkimuskysymyksinä oli mitä eteisvärinäpotilaan ohjaukseen sisältyy sairaanhoitajan näkökulmasta ja millaisia ohjausmenetelmiä sairaanhoitaja käyttää ohjatessaan eteisvärinäpotilasta?

Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin käyttämällä Lapin ammattikorkeakoulun Finna-järjestelmän sähköisiä tietokantoja, kuten PubMed, Cinahl ja Medic. Aineistoksi valikoitui seitsemän englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Tutkimuksista kävi ilmi, että parempaa potilasohjausta tarvitaan. Rytmihäiriöihin erikoistunut sairaanhoitaja voi olla tae, että ohjausta yleensäkin tarjotaan, koska lääkärit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa ohjata potilaita. Mitä enemmän potilasohjaukseen panostetaan ja käytetään aikaa, tulevat potilaat tietoisemmaksi omasta sairaudestaan ja pystyvät sitoutumaan paremmin itsehoitoon ja oireiden tarkkailuun. Tutkimusten tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa tutkimuksissa, ristiriitoja ei ollut. Keskeisimpinä tutkimustuloksina eteisvärinäpotilaan ohjauksen sisällössä esiintyi yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito, elintoimintojen tarkkailu ja läheisten opetus ja ohjaus. Ohjausmenetelminä tärkeimpiä olivat kirjallinen ohjausmateriaali, emotionaalinen tuki ryhmäohjauksissa ja älyteknologia.

Atrial fibrillation is the most common arrhythmia leading to hospitalisation. In Finland there are over 100 000 patients with atrial fibrillation and due to prolonged life expectancy the amount is probably increasing. Atrial fibrillation is related to a significant risk of stroke.

The purpose of this thesis was to describe atrial fibrillation patient education and education methods from a nurse’s perspective. The aim of this thesis is for the health care providers to be able to foster their knowledge of AF -patients education. The information gathered in the literature review of this thesis aims to direct the guidance of atrial fibrillation patients to meet their needs. The research questions were: What does atrial fibrillation patients education include from a nurses perspective? What kind of methods do nurses use while educating AF -patients?

Information retrieval for the literature review was performed by using Lapland University of Applied Sciences Finna electronic database, example e.g. PubMed, Cinahl and Medic. The research material comprised of seven studies written in English. Studies were analysed by using inductive content analysis.

The studies revealed a need for better education with atrial fibrillation patients. Physicians experience lack of time in patient guidance. Due to this it is essential to have nurses who are specialised in cardiac arrhythmias to ensure any guidance. The more is invested in patient education, the more aware patients become of their disease. This enables better self-management and symptom observation. The results were parallel in all studies with no discrepancy. Major results of patient education content was individual and comprehensive care, self-monitoring of vital signs and education of families. The most important education methods were written educational material, emotional support in group education sessions, and smart technology.