Naisjohtajuus ja naisjohtajien kokema tasa-arvo
Lampila, Eerika (2019)
Lampila, Eerika
Vaasan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902172410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902172410
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee naisjohtajuutta ja naisjohtajien kokemaa tasa-arvoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä tarkoitetaan naisjohtajuudella ja millaisia uraesteitä naisjohtajat ovat kohdanneet. Lisäksi tavoitteena oli saada selville miten naisjohtajat kokevat tasa-arvon omassa työssään.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu aiheen kannalta oleellisesta kirjallisuudesta sekä lainsäädännöstä. Teoriaosassa käydään läpi yleisesti johtajuutta, kun taas naisjohtajuuteen perehdytään syvemmin. Lisäksi teoriaosassa perehdytään
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa ainestoa lähestyttiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui kaksi eri toimialalla työskentelevää naisjohtajaa.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat sen, että naisjohtajuutta ei haluta enää erottaa miesjohtajuudesta. Uraesteistä nousi puolestaan esille äitiys. Äitiys on erityisesti hidastava tekijä naisjohtajien urakehityksen kannalta. Tutkimustuloksista tuli ilmi myös se, että naisjohtajien on vaikea päästä sisälle miesvaltaisiin porukoihin. Haastateltavat naisjohtajat eivät ole kuitenkaan kohdanneet epätasa-arvoa työssään tai kokeneet, että heidän sukupuolestaan olisi jotain haittaa. Tasa-arvolain velvoittama tasa-arvosuunnitelma on vielä huonosti organisaatioiden käytössä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu aiheen kannalta oleellisesta kirjallisuudesta sekä lainsäädännöstä. Teoriaosassa käydään läpi yleisesti johtajuutta, kun taas naisjohtajuuteen perehdytään syvemmin. Lisäksi teoriaosassa perehdytään
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa ainestoa lähestyttiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui kaksi eri toimialalla työskentelevää naisjohtajaa.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat sen, että naisjohtajuutta ei haluta enää erottaa miesjohtajuudesta. Uraesteistä nousi puolestaan esille äitiys. Äitiys on erityisesti hidastava tekijä naisjohtajien urakehityksen kannalta. Tutkimustuloksista tuli ilmi myös se, että naisjohtajien on vaikea päästä sisälle miesvaltaisiin porukoihin. Haastateltavat naisjohtajat eivät ole kuitenkaan kohdanneet epätasa-arvoa työssään tai kokeneet, että heidän sukupuolestaan olisi jotain haittaa. Tasa-arvolain velvoittama tasa-arvosuunnitelma on vielä huonosti organisaatioiden käytössä.